Vuositasolla inflaatio on hidastunut, mutta hintataso on noussut rajusti edelleen. Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan inflaation taittumista ei kannata juhlia liikaa, sillä hidastumista selittää erityisesti bensiinin ja polttonesteiden halpeneminen suhteessa viime vuoteen, jolloin Venäjän hyökkäyssodan alkaminen Ukrainassa johti öljyn maailmanmarkkinahinnan nousuun. Inflaation laskusta huolimatta ollaan kaukana normaalitilanteesta ja kuukausitasolla hinnat voivat nousta edelleen.
Suomen inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli maaliskuussa 7,9 prosenttia. Helmikuussa inflaatio oli 8,8 prosenttia, eli vuositasolla hintojen nousu hidastui selvästi. Hidastumista selittää erityisesti bensiinin ja muiden polttonesteiden halpeneminen suhteessa viime vuoteen.
”Viime vuoden maaliskuussa Ukrainan sodan alkaminen johti öljyn maailmanmarkkinahinnan nousuun ja bensan kallistumiseen, mikä kiihdytti inflaatiota. Siihen verrattuna tilanne on rauhoittunut, mikä on odotetusti hidastanut vuosi-inflaatiota, vaikka edelleen hintataso on muilta osin jatkanut aika rajussakin nousussa”, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Appelqvist.
Vaikka vuositasolla inflaatio hidastui, nousi hintataso edelleen. Kuluttajahinnat nousivat helmikuusta 0,6 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin keskimäärin maaliskuussa.
Appelqvistin mukaan hintatason nousu tuli useista eri hyödykeryhmistä, vaikka osin korkeat lukemat selittyvät Suomessa yleisesti käytetyillä vaihtuvakorkoisilla asuntolainoilla, jotka luetaan mukaan kotimaiseen inflaatiomittariin.
”Asuntolainojen korkojen nopea nousu kiihdyttää juuri nyt inflaatiota tuntuvasti. Lainakorot eivät ole kuitenkaan luonteeltaan samanlainen kuluttajahinta kuin tavanomaisempien tuotteiden tai palveluiden hinnat. Velallisille korkojen nousu merkitsee sitä, että rahaa jää vähemmän muuhun käyttöön. Toisaalta säästäjien kannalta tilanne on päinvastainen, kun säästöille saa parempaa tuottoa. Lainakorkojen muutokset koskettavat siis eri kotitalouksia hyvin eri tavoin riippuen siitä, onko velkaa vai säästöjä”, sanoo Appelqvist.
Vaikka inflaatio on laskenut viime vuoden lopun huipputasoilta, ollaan silti 2000-luvun tavanomaisiin lukemiin verrattuna kaukana normaalitilanteesta. Edelleen vallitsee myös runsaasti epävarmuutta siitä, kuinka nopeasti inflaatiotilanne saadaan hallintaan. Ruuan ja energian hinnoista putsattu niin sanottu pohjainflaatio jatkoi maaliskuussa nousussa ja ylitti ensimmäistä kertaa 7 prosentin rajan.
”Vielä ei kannata liikaa juhlia inflaation taittumista, sillä pohjainflaation nousu kertoo talouden hintapaineiden olevan yhä laaja-alaisia”, toteaa Appelqvist.
