Keskuskauppakamari on huolissaan koronaviruskriisin vaikutuksista ulkomaalaiseen työvoimaan. Hallituksen on ratkaistava pikaisesti, miten sellaisten kansainvälisten osaajien tilanne turvataan, jotka joutuvat lomautetuiksi tai joiden työlupa on päättymässä. Muuten on todellinen vaara, että yritykset menettävät osaajia ja yksilöt joutuvat kohtuuttoman hankalaan tilanteeseen.
Koronaviruskriisin vaikeuttaa monen kansainvälisen osaajan elämää ja heitä työllistävän yrityksen arkea. Työluvan päättyessä henkilöllä ei välttämättä ole mahdollisuutta saada jatkolupaa, koska yrityksellä ei ole väliaikaisesti tarvetta työpanokselle. Myös kotimaahan palaaminen voi olla monelle hankalaa tai jopa mahdotonta. Mikäli mitään ei tehdä, tulee näistä henkilöistä käytännössä paperittomia maahanmuuttajia, jotka tippuvat hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut ovat silloin heidän ulottumattomissaan.
”Koronavirus kurittaa yrityksiä, mutta sen vaikutus on kuitenkin väliaikainen. Mikäli nyt menetämme kansainvälisiä osaajia, voi se kostautua meille myöhemmin. Pitää muistaa myös se, että ihmisten ajaminen paperittomiksi on väärin, jos se on mahdollista estää”, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
”Työlupien päättymiseen liittyvän ongelman voisi ratkaista esimerkiksi siten, että näille henkilöille myönnettäisiin jatkolupa muulla perusteella. Tällöin muuksi erityiseksi syyksi voitaisiin lukea koronaviruskriisi. Tärkeintä olisi päästä kriisin ohi menettämättä osaavaa työvoimaa ja asettamatta ketään kohtuuttoman hankalaan tilanteeseen”, sanoo Valtonen.
Keskuskauppakamarin juuri tekemän kyselyn tulosten mukaan yli puolet yrityksistä pitää lomautuksia tai irtisanomisia todennäköisenä seuraavan kahden kuukauden aikana. Yritysten on pakko sopeuttaa toimintaansa koronaviruskriisin seurauksena. Tämä tarkoittaa myös monen kansainvälisen osaajan kohdalla lomautusta. Ensimmäisellä työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa olevalle lomautus voi muodostua esteeksi jatkoluvan saamiselle, vaikka yrityksellä olisi tarve pitää osaaja töissä koronaviruskriisin jälkeen.
”On mahdollista, että lomautuksen seurauksena laskenut toimeentulo estää jatkoluvan saamisen. Jatkolupaa haettaessa on osoitettava, että toimeentulo on ollut turvattu edellisen luvan aikana. Lomautuksen takia tämä ehto ei välttämättä täyty”, sanoo Valtonen.
”On kestämätöntä, että henkilö, joka haluaisi jäädä maahan työskentelemään ja jolle yrityksellä olisi käyttöä koronaviruskriisin jälkeen, joutuu lähtemään pois. Yritys voi joutua vaikeuksiin menetettyään työntekijän ja Suomi menettää veronmaksajan”, sanoo Valtonen.
Keskuskauppakamari muistuttaa, että koronaviruskriisi on erittäin haastava monella tapaa, mutta se on myös väliaikainen ja menee ohi. Moni yritys ajautuu nyt vaikeuksiin, mutta nousee taas jaloilleen tilanteen normalisoiduttua. Paluuta takaisin normaaliin edesauttaa se, että valtio omilla aktiivisilla toimillaan lieventää koronaviruskriisin seurauksia. Toimenpiteiden on oltava nopeita ja suuruusluokaltaan riittäviä.
”Vaikka työvoimatarve koronaviruskriisin jälkeen olisikin hetken aikaa pienempi, tarvitsemme joka tapauksessa lisää työikäistä väestöä Suomeen. Väestörakenteen muutos on Suomelle suuri haaste eikä se korjaudu itsekseen. Tästäkin syystä meidän kannattaa nyt huolehtia maassa olevista kansainvälisistä osaajista”, painottaa Valtonen.