Vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden vientiasiakirjojen tilastot kertovat, että vienti on laskenut koko alkuvuoden ajan. Pudotus viennissä oli hieman suurempaa ensimmäisellä kvartaalilla, mutta jatkui myös vuoden toisella kvartaalilla.
Tammi-kesäkuun aikana myönnettiin kaikkiaan 23 961 vientiasiakirjaa, mikä on 5,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Erityisen rajua lasku oli tämän vuoden maaliskuussa, jossa vientiasiakirjoja myönnettiin edellisvuoden maaliskuuhun verrattuna noin 30 prosenttia vähemmän.
”Pudotus ensimmäisellä vuosipuoliskolla johtuu pääasiallisesti kevään poliittisista lakoista, jotka keskeyttivät viennin lähes kokonaan. Vaikka toisella kvartaalilla vienti piristyi lakkojen loputtua, on maailmankaupan heikko suhdanne vaikuttanut suomalaisyritysten vientiin loppukevään aikana”, Romakkaniemi sanoo.
Toisen kvartaalin eli huhti-kesäkuun luvut kertovat, että vientiasiakirjoja myönnettiin 2,1 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2023. Vuoden ensimmäisellä kvartaalilla tammi-maaliskuussa pudotusta vuoteen 2023 vastaavaan aikaan oli 8,5 prosenttia.
Tammi-kesäkuun aika vientiasiakirjojen määrät ovat laskeneet erityisesti Kazakstanin ja Arabiemiraattien osalta. Sen sijaan Ukrainaan myönnettyjen vientiasiakirjojen määrä on kasvanut eniten, peräti 37 prosenttia.
Kauppakamarit myöntävät alkuperätodistuksia yrityksille, jotka vievät tavaraa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelle. Luvut eivät ole siten yhteneväisiä tullin tilastojen mukaan, mutta kertovat suunnan. Tullin tilastot, jotka sisältävät viennin myös EU-maihin, valmistuvat kuukauden viiveellä.
“Vaikka ilman lakkoja alkuvuoden tilanne näyttäisi paremmalta, on maailmankaupan supistumisella selkeä vaikutus myös Suomen vientiin. Kauppakamarien vientijohtajakyselyissä on ollut nähtävissä, että geopoliittinen epävarmuus sekä taantuva maailman talous heikentää suomalaisten vientiyritysten vientinäkymiä ja se näkyy nyt näissä tuoreissa luvuissa”, sanoo Romakkaniemi.
Euroopan unionin yleinen alkuperätodistus (Certificate of Origin) osoittaa ensisijaisesti tavaran alkuperän, jotta kohdemaassa voidaan toimia tullaus- tai kaupallisten määräysten mukaisesti. Alkuperätodistuksia myöntävät kaikki Suomen 19 kauppakamaria, ja Keskuskauppakamari vastaa alkuperätodistusjärjestelmästä ja sen kehittämisestä.
