Budjettiriihessä ei odotetusti päätetty uusista veronkiristyksistä. Hallitusohjelmassa ja kehysriihessä päätetyt veronkiristykset kohdistuvat erityisesti arvonlisäverotukseen. 1.9. voimaan tulleen yleisen arvonlisäverokannan korotuksen lisäksi ensi vuoden alusta nykyiseen kymmenen prosentin alennettuun verokantaan kuuluvat tuotteet ja palvelut siirtyvät 14 prosentin verokannan piiriin sanoma- ja aikakauslehtiä lukuun ottamatta. Lisäksi hallituksen on tarkoitus toteuttaa makeisten ja suklaan arvonlisäverokannan korotus 25,5 prosenttiin 1.6.2025 alkaen.
”Vaikka hallituksen budjettiriihessä ei tehty uusia veropäätöksiä, siellä linjattiin kasvun ja investointien sekä verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeiden verohankkeiden valmistelusta. Suurten puhtaan siirtymän teollisten investointien verohyvitys on tarkoitus saattaa voimaan ensi vuoden alusta ja tuen hakemus- ja myöntöprosessista tehdään mahdollisimman ripeä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Kehysriihessä sovittujen merkittävien veronkiristysten toteuttamisen jälkeen, hallituksen tulee keskittyä täysillä kasvun edistämiseen. Puhtaiden teollisten investointien verokannustin on erinomainen ja oikea-aikainen keino Suomen kipeästi kaipaamien investointien käynnistämiseksi. Jotta kannustin toimisi odotetulla tavalla, sen soveltamisalan tulee olla yrityksille riittävän selkeä ja veronhyvitysten käytön mahdollisimman joustavaa.
”Hallitus sitoutui budjettiriihessä saattamaan verotuen voimaan mahdollisimman pian viimeistään 1.1.2025 sekä varmistamaan, että tuen hakemus- ja myöntöprosessi tapahtuu mahdollisimman ripeästi. Nämä ovat tervetulleita linjauksia yrityksille, joilla on tuen piiriin kuuluvia ja käynnistymässä olevia investointeja”, kertoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Nykyisen lainsäädännön mukaan työntekijälle muodostuu veronalaista palkkaa, jos työnantaja maksaa häntä koskevassa rikosasiassa neuvonanto- ja oikeudenkäyntikuluja. Näin ankaraa verokohtelua on pidetty laajasti yleisen oikeustajunvastaisena, ja Keskuskauppakamari on vaatinut lain muuttamista.
Hallitus linjasi kehysriihessä käynnistävänsä viipymättä lainvalmistelun tuloverolain muuttamiseksi siten, että työnantajan työntekijän puolesta rikosasiassa suorittamista neuvonta- ja oikeudenkäyntikuluista ei muodostu työntekijälle veronalaista etuutta, jos työntekijän teko tai laiminlyönti on tapahtunut osana työtehtävien suorittamista.
”Ongelma on koskettanut laajasti eri toimialoja ja työtehtäviä sekä herättänyt huolta niin työnantajissa kuin työntekijöissä. On hienoa, että hallitus on päättänyt ripeästi poistaa työntekijän epäoikeudenmukaiseksi koetun verokohtelun”, toteaa Tomi Viitala.
