Trumpin presidenttikausi, Kiinan häämöttävä päästöhuippu, EU:n ilmastotoimet ja Venäjän fossiilienergiasta irtautuminen ja Brasilian tuleva ilmastokokous – kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tapahtuu paljon vuonna 2025. Keskuskauppakamarin johtava elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen nimeää viisi kysymystä, joita seurata kansainvälisessä ilmastopolitiikassa vuonna 2025.
1) Viekö Trump muita maita mukanaan Pariisin sopimuksesta?
On lähes varmaa, että Trump vetää toistamiseen Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta astuessaan virkaansa 20. tammikuuta. Suuri kysymys kuitenkin on, seuraako perässä muita maita. Trumpin edellisellä presidenttikaudella yksikään muu maa ei vetäytynyt sopimuksesta.
Huomion kohteena on erityisesti Argentiina, joka veti neuvottelijansa pois Bakun ilmastokokouksesta marraskuussa. Argentiinan presidentti Mileitä voi hillitä EU:n ja Latinalaisen Amerikan maiden Mercosur-kauppasopimus. Sopimuksen osapuolet nimittäin sitoutuvat Pariisin sopimuksen toimeenpanoon.
2) Saavuttaako Kiina päästöhuipun?
Kiina on maailman suurin päästölähde ja kattaa nyt yli 30 prosenttia kaikista päästöistä. Samaan aikaan se myös investoi eniten maailmassa puhtaaseen energiaan, kuten tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaan. Vaikka Kiina ottaa käyttöön myös uutta hiilivoimaa, puhtaan energian lisäys kattaa jo merkittävän osan sen energiankulutuksen kasvusta.
Kiinan energiamurrosta seuraavan CREA-tutkimuslaitoksen kyselyssä 44 prosenttia kiinalaisista ja kansainvälisistä asiantuntijoista arvioi, että Kiina saavuttaa päästöjen huipun viimeistään vuonna 2025. Tämä olisi ratkaisevaa maailman päästöjen kääntämisessä laskuun.
3) Millaisen ilmastotavoitteen EU asettaa vuodelle 2040?
EU asettaa vuoden 2025 aikana päästövähennystavoitteen vuodelle 2040. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen aikoo esittää 90 prosentin päästövähennystavoitetta, josta neuvotellaan jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kanssa. Samalla komissio haluaa vahvistaa Euroopan kilpailukykyä uudella puhtaan teollisuuden ohjelmalla, jota odotetaan helmikuussa.
2040-tavoite on välietappi vuoteen 2050, jolloin EU:n pitäisi olla ilmastoneutraali. Suomi on tukenut 90 prosentin päästövähennystavoitetta ja korostaa samalla muun muassa ydinvoiman huomioimista EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta.
4) Päästäänkö maiden ilmastositoumuksilla 1,5 asteen polulle?
Pariisin sopimuksen osapuolten on ilmoitettava ensi vuonna, mitä ilmastotoimia ne tekevät vuoteen 2035 mennessä. Latua avasi Iso-Britannia, joka kertoi marraskuussa 81 prosentin päästövähennystavoitteesta ja sitä tukevista toimista. Myös Brasilia ja Arabiemiraatit ovat jo julkaisseet omat suunnitelmansa.
Ilmoituksiin kohdistuu paljon odotuksia, sillä ne kertovat voiko ihmiskunta onnistua ilmastonmuutoksen hillinnässä 1,5 asteen keskilämpötilan nousuun. Maiden ilmoittamia ilmastotoimia ynnätään yhteen vuoden lopulla Brasiliassa kokoontuvassa YK:n ilmastokokouksessa. Suomi ja muut EU-maat antavat yhteisen EU:n ilmoituksen, jolle 2040-tavoite luo perustan.
5) Herääkö Euroopassa halu avata Venäjän fossiilienergian tuontia?
Tulitauko tai sodan päättyminen Ukrainassa voi avata EU:ssa keskustelun Venäjän energiatuonnin avaamisesta helpotuksena korkeisiin energian hintoihin. Esimerkiksi Italian energiaministerin mukaan maa ei sulje pois mahdollisuutta ostaa kaasua Venäjältä, jos sota päättyy.
Venäjän hyökkäyssodan aikana EU on leikannut merkittävästi kaasun ja öljyn tuontia Venäjältä. Vuonna 2023 silti noin 15 % EU-maiden kuluttamasta maakaasusta tuotiin Venäjältä. Venäjän energiatuonnin kasvattaminen jarruttaisi Euroopan irtautumista fossiilista polttoaineista ja olisi ennen kaikkea suunnaton strateginen virhe Euroopan turvallisuuden kannalta.
