Keskuskauppakamarin Yritysparlamentti-kyselyyn vastanneet yritysjohtajat antavat Suomen hallitukselle arvosanan 7,6 ja oppositiolle 5,4 asteikolla 4–10. Yritysjohtajien näkemykset Suomen suunnasta ovat positiivisemmat kuin kyselyn edellisen toteuttamisen aikoihin keväällä 2018.
Yritysparlamentti-kyselyssä yritysjohtajilta kysyttiin arvioita Suomen hallituksen ja opposition toiminnasta yrityksille keskeisissä teemoissa. Lisäksi kyselyssä arvioitiin erikseen hallituksen toimintaa sote- ja aluehallintouudistuksessa, verotuksessa, sääntelyn purkamisessa ja liikenteen kehittämisessä.
Yleisarvosanaksi hallitus sai yritysjohtajilta 7,6. Arvosana on noussut, sillä kahdessa edellisessä kyselyssä marraskuussa 2017 ja kesäkuussa 2018 arvosana on ollut 7,3. Sanallisissa arvioissa korostetaan arvosanan olevan “hyvä, mutta kiitettävää arvosanaa varten olisi pitänyt tehdä enemmän.”
“Hallitus saa hyvät pisteet siitä, että asioita otetaan esille ja yritetään tehdä tarvittavia muutoksia aikaisempia hallituksia rohkeammin. Haparoinnista tulee sellainen kuva, ettei vaihtoehtoja ja niiden perusteluja ole selvitetty riittävästi.”
“Hallitus on pystynyt hillitsemään valtion velkaantumista sekä lisäämään työllisyyttä. Tietenkin yleinen maailmantalouden hyvä kehitys on tukenut ja edesauttanut em. tuloksiin pääsyä.”
Uudistusten vaikutukset maltillisia
Sote- ja aluehallintouudistuksen hoitamisesta hallitus saa yritysjohtajilta arvosanan 6,1. Arvosana on hieman noussut. Kesäkuussa 2018 arvosana oli 5,9. Viime syksynä arvosana oli 5,7 ja kesäkuussa 2017 6,5.
Verotuksen osalta hallitus saa arvosanan 7,3. Sääntelyn purkamisessa arvosana on 7,2 ja liikenteen kehittämisessä 7,0.
Sanallisissa perusteluissa arvioidaan, että pääasiassa hallituksen ajamat uudistukset ovat olleet oikeansuuntaisia, mutta poukkoilleet ja jääneet vaikutuksiltaan vähäisiksi. Kiitosta yritysjohtajat antavat kauppojen aukiolojen ja alkoholipolitiikan maltilliselle vapauttamiselle.
“Kotimaisen työllistävän perheyrittäjän näkökulmasta ei voi sanoa, että olisi saatu aikaan asioita, jotka tuntuisivat mitenkään arjen liiketoiminnassa parannuksina.”
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan välttävä arvosana selittyy välttämättömien rakenteellisten uudistusten vesittymisestä sekä toisaalta siitä, että odotukset nykyistä hallitusta kohtaan olivat korkealla.
“Muun muassa sote-uudistus ja paikallinen sopiminen kirjattiin vuonna 2015 hallitusohjelmaan, joka sisälsi muitakin erinomaisia aikeita. Toteutuessaan ne olisivat parantaneet julkisen taloutemme tasapainoa merkittävästi. Molemmat ovat kuitenkin olleet pettymyksiä. Moni muukin hyvä uudistus on vesittynyt. Pieniä osaratkaisuja parempaan suuntaan on tehty, mutta isot ja todellisesti vaikuttavat jäivät toteutumatta”, hän toteaa.
Oppositiolla katteettomia vaalilupauksia
Opposition saama arvosana pysyy yhtä alhaisella tasolla kuin aikaisemmissa kyselyissä (5,4). Yritysparlamenttikysely toteutetaan kahdesti vuodessa ja oppositio on viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana joka kerta viime kyselyä lukuun ottamatta saanut arvosanan 5,4. Kesäkuussa 2018 arvosana oli 5,3.
Sanallisissa arvioissa yritysjohtajat arvioivat opposition toiminnan olevan “populistista vailla todellisia ratkaisuja.” Politiikkaa arvostellaan katteettomista vaalilupauksista.
“Oppositiota ei voi kokonaan yleistää, koska sielläkin on hyviä mutta myös huonoja. Mutta ikävintä on se, että politiikan vuoksi jätetään huomioimatta se, että asioita on muutettava – taikka sitten ne muuttuvat ilman, että niihin on pystytty vaikuttamaan. Jälkimmäisestä ei seuraa hyvää kenellekään. Julkisuudessa osa oppositiosta vain räksyttää ja lietsoo.”
“Oppositio on politiikan pelisääntöjen mukaisesti vastustanut ja jarruttanut ja hallitus on vielä tehnyt tämän kohtuuttoman helpoksi. Maan edun ja tulevaisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta opposition toiminta on vastuutonta.”