Rakentamisen ja remonttien laatu herättää ajoittain keskustelua, ja joskus työn laatua koskevat riidat päätyvät oikeuteen asti. Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harjun mukaan moni kallis oikeustaistelu voitaisiin välttää käyttämällä puolueetonta tavarantarkastajaa.
”Rakentamisen tai remontin laatua koskevat oikeustaistelut ovat tyypillisesti pitkiä ja kalliita. Kustannukset voivat nousta helposti useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Moni näistä riidoista olisi vältettävissä käyttämällä heti erimielisyyksien ilmetessä puolueetonta Keskuskauppakamarin hyväksymää tavarantarkastaja”, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.
Keskuskauppakamarin tilastojen mukaan vuonna 2020 tehtiin lähes 270 tavarantarkastusta rakentamiseen tai remontointiin liittyen ja lisäksi 38 kiinteistön kuntotarkastusta.
Tavarantarkastuksessa puolueeton HTT-tavarantarkastaja perehtyy tapaukseen paikan päällä, kuulee molempia osapuolia ja laatii määrämuotoisen, yksityiskohtaisen ja perustellun tarkastuskertomuksen. Tavarantarkastajat ovat keskittyneet asiantuntemuksensa puitteissa erilaisiin tarkastuskohteisiin, ja esimerkiksi rakentamiseen erikoistuneista tavarantarkastajista osa on keskittynyt pelkästään sähkötekniikkaan ja osa esimerkiksi sisäilmaselvityksiin. Tarkastajien toimintaa valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta.
”Varsinkin tilanteissa, joissa rakentamisen ongelmat vaikuttavat merkittävästi asumismukavuuteen tai jopa turvallisuuteen, riidan ei kannata antaa pitkittyä”, sanoo Harju.
Keskuskauppakamari kannustaa avoimeen keskusteluun urakoitsijan kanssa, mikäli rakentamisen laatu ei vastaa odotuksia.
”Ensisijainen keino on aina reklamoida urakoitsijalle ja pyrkiä sopimaan erimielisyys esimerkiksi ehdottamalla virheiden korjaamista tai rahallista korvausta. Mikäli reklamaatio ei johda tyydyttävään ratkaisuun, kannattaa ehdottaa tavarantarkastajan käyttöä ja myös tarkastuskustannusten jakamista. Mikäli ratkaisua riitaan hakee kuluttajariitalautakunnasta, myös tässä tapauksessa puolueettoman asiantuntijan lausunto on yleensä tarpeen. Kanteen nostamisen tulisi olla vasta viimeinen keino, sillä oikeudenkäynnit maksavat paljon ja kestävät tyypillisesti kauan”, sanoo Harju.
Keskuskauppakamarin Harjun mukaan keskimäärin yli puolet tapauksista johtaa sovintoon tavarantarkastuksen perusteella.