Osaajien maahanmuuton vauhdittaminen seuraavan hallitusohjelman ytimeen – tuoreen maahanmuuttotilaston kasvulukuihin ei voi tuudittautua

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Elmo Eklund.

Keskuskauppakamari vaatii lisää toimia osaajien maahanmuuton vauhdittamiseksi. Maahanmuuttoviraston tänään julkaisemien tilastojen mukaan työperäinen maahanmuutto kasvoi merkittävästi vuonna 2022, mutta edelleenkään ei olla riittävällä tasolla. Tarvitaan selkeä tavoite osaajien maahanmuuton lisäämiseksi seuraavaan hallitusohjelmaan sekä TalentBoost 2.0 -ohjelma, jossa konkretisoidaan ne keinot, joilla tavoitteeseen päästään.

Keskuskauppakamari esittää osaajien maahanmuuton vauhdittamista yhdeksi seuraavan hallitusohjelma kärkitavoitteista. Tavoitteen saavuttaminen pitää varmistaa TalentBoost 2.0 -ohjelmalla, jossa konkretisoidaan riittävät keinot. Kuluvalla hallituskaudella aloitetulle hyvälle kehityssuunnalle pitää saada jatkoa vielä entistä kunnianhimoisemmalla tasolla.

Keskuskauppakamari muistuttaa, että kysymys on lopulta hyvinvointiyhteiskunnan perustusten lujittamisesta. Ilman osaavaa työvoimaa ei yrityksillä ole mahdollisuuksia menestyä ja työllistää. Suomi myös ikääntyy ja tarvitsemme lisää veronmaksajia, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa voidaan vahvistaa.

Maahanmuuttovirasto julkaisi tänään vuoden 2022 maahanmuuttotilastot. Keskuskauppakamari pitää erittäin hyvänä sitä, että myönnettyjen ensimmäisten työperäisten oleskelulupien määrä kasvoi noin 40 prosenttia. Samalla pitää huomata, että EU-kansalaisten maahanmuutto työn perusteella laski 20 prosenttia. Vuosi 2022 oli myös Tilastokeskuksen mukaan syntyvyyden osalta heikoin yli 150 vuoteen ja kuolleiden määrä suurin sitten sotavuosien.

”Emme voi jäädä tyytyväisenä myhäilemään, että nyt on saatu työperäinen maahanmuutto kasvuun. Tarvitaan edelleen lisää toimia, jotta Suomi olisi houkuttelevampi kohde ulkomaalaisille osaajille ja jotta tänne olisi joka tilanteessa sujuvaa tulla”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.

Saatavuusharkinta historiaan ja sähköinen tunnistautuminen käyttöön

Suomessa on asetettu kansallinen tavoite kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä. Keskuskauppakamari pitää tavoitetta hyvänä ja vaatii myös seuraavaa hallitusta sitoutumaan siihen. Tuoreet maahanmuuttotilastot antavat viitteitä oikeasta suunnasta, mutta ilman lisätoimenpiteitä ei päästä maaliin.

”Keskuskauppakamari nostaa esiin kaksi keskeistä ratkaisua osaajien maahanmuuton vauhdittamiseksi. Työntekijöiden maahanmuuttoa hidastavasta saatavuusharkinnasta pitää luopua ja oleskelulupaprosessin alun pullonkaula poistaa sähköisellä tunnistautumisella. Myös paljon muuta pitää tehdä, mutta näillä päästään hyvään vauhtiin”, sanoo Valtonen.

Saatavuusharkinta on merkittävä työntekijöiden maahanmuuttoa hidastava tai jopa estävä tekijä. Saatavuusharkinnan vaikutus on kasvanut, koska työperäisen maahanmuuton kasvusta iso osa tulee nimenomaan työntekijöiden maahanmuutosta. Vuonna 2021 osaratkaisua edellyttävien oleskelulupahakemusten osuus kaikista työn perusteella myönnetyistä ensimmäisistä oleskeluluvista oli noin 50 prosenttia, kun vuonna 2022 se oli jo noin 60 prosenttia.

Keskuskauppakamari muistuttaa, että yritykset itse tietävät parhaiten osaaja- ja osaamistarpeensa, ei viranomaiset. Nykyinen saatavuusharkintajärjestelmä vain pahentaa osaajapulaa. Etukäteen tehtävän tiukan valvonnan sijaan pitäisi siirtyä jälkikäteen tehtävään valvontaan. Jälkivalvonnan resursseja pitää lisätä samalla ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön sanktioita on myös mahdollista kiristää.

Oleskelulupien käsittelyn yksi suurimmista pullonkauloista on luvan saaminen vireille. Nykyisin se vaatii fyysisen käynnin Suomen edustustossa, jossa hakija tekee tunnistautumisen ja antaa biometriset tunnisteet. Valitettavasti moni edustusto on erittäin ruuhkautunut eikä tilanne helpota, kun oleskelulupahakemusten määrä kasvaa. Keskuskauppakamari esittää sähköisen tunnistautumisen mahdollistamista, jolloin hakija voisi tehdä alkuvaiheen tunnistautumisen sähköisesti ja käynnistää siten nopeammin oleskelulupaprosessinsa. Maahantulon yhteydessä tehtäisiin vielä henkilön tunnistautumisen tarkistus ja otettaisiin biometriset tunnisteet.

”Yritysten näkökulmasta olennaista on se, kuinka pitkä aika rekrytointipäätöksestä kestää siihen, että uusi työntekijä pääsee aloittamaan työnsä. Voisi ajatella, että 2020-luvun Suomessa olisi mahdollista hyödyntää digitalisaatiota ja viedä alkuvaiheen tunnistautumisen verkkoon. Tämä nopeuttaisi maahantuloon kuluvaa kokonaisaikaa ja helpottaisi hakijoita, mutta myös viranomaisia”, sanoo Valtonen.

Kategoriat:Työllisyys, Politiikka, Muut