Elinkeinoelämän järjestöt ovat esittäneet liikenne- ja viestintäministeriölle pikaisesti toteutettavaa ajokorttisääntelyn muutosta, joka mahdollistaisi kokonaismassaltaan enintään 4 250 kg:n kaasu- tai sähkökäyttöisten kuorma-autojen kuljettamisen B-kortilla. Muutos vähentäisi jakelukuljetusten päästöjä ja energiankulutusta sekä lievittäisi jakeluautojen kuljettajapulaa. Muutos ei lisäisi valtion talouden kustannuksia ja soveltuisi siten toteutettavaksi nopealla aikataululla. Ehdotuksen ovat jättäneet Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto, Keskuskauppakamari, Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto, jotka yhdessä edustavat kattavasti liikenne- ja kuljetusalaa sekä kuljetuksia tilaavia yrityksiä.
Monissa Euroopan maissa B-kortilla saa ajaa sähkö- tai kaasukäyttöistä kevytkuorma-autoa
Kevyiden sähkö- ja kaasukäyttöisten tavara-autojen kokonaismassa kasvaa akkujen tai kaasusäiliöiden takia usein yli 3,5 tonnin. B-luokan ajokortilla voi kuljettaa enintään 3,5 tonnin ajoneuvoja – tätä raskaampien ajoneuvojen kuljettaminen edellyttää C-korttia ja ammattipätevyyttä.
EU:n ajokorttidirektiivi sallii B-kortin ajo-oikeuden laajentamisen sellaisiin sähkö-, kaasu- ja vetykäyttöisiin kevytkuorma-autoihin, joiden massa on enintään 4 250 kg. Tavoitteena on ollut nopeuttaa jakeluautokannan käyttövoimamurrosta ja samalla helpottaa pulaa C-kortillisista kuljettajista.
Poikkeusluvan edellytyksenä on, että kuljettajalla on ollut B-ajokortti vähintään kaksi vuotta. Kevytkuorma-autoja koskevat kuitenkin samat nopeudenrajoitinta, katsastusvaatimuksia ja vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevat vaatimukset kuin muitakin kuorma-autoja. Poikkeuslainsäädäntö ulottuu myös kuljettajien ajo- ja lepoaikoihin ja ammattipätevyyksiin, joita ei edellytetä B-ajo-oikeudella ajavilta kuljettajilta.
Direktiivin mahdollistama poikkeus on käyttövoimasiirtymän nopeuttamiseksi otettu käyttöön monissa Euroopan maissa, kuten Saksassa, Ranskassa, Itävallassa, Belgiassa ja Tanskassa. Myös Ruotsi ottaa poikkeuksen käyttöön tämän vuoden heinäkuussa. Poikkeuksen vaikutuksia on seurattu tarkasti, eikä niiden ole havaittu heikentävän liikenneturvallisuutta. Massapoikkeus onkin parhaillaan uudistettavassa ajokorttidirektiivissä esitetty muutettavan koko EU:ta koskevaksi säädökseksi. Uuden ajokorttidirektiivin myötä massapoikkeus tulisi sovellettavaksi Suomessa vasta 3–4 vuoden kuluttua.
B-kortin massapoikkeus nopeuttaisi tavara-autojen käyttövoimamurrosta
Järjestöt esittävät kannanotossaan, että myös Suomessa tulisi ottaa käyttöön B-korttiluokan vaihtoehtoisia käyttövoimia koskeva massapoikkeus. Massarajan nostaminen avaisi tietä vaihtoehtoisten polttoaineiden yleistymiselle, sillä tällä hetkellä monet yritykset valitsevat kevyeksi tavara-autoksi samasta kantavuusluokasta mieluummin polttomoottorikäyttöisen pakettiauton kuin sähkö- tai kaasukäyttöisen kevyen kuorma-auton. Massaltaan yli 3,5 tonnin autoilla C-korttia ja ammattipätevyyttä koskevat vaatimukset rajaavat ajoneuvon käyttöä kuljetustehtävissä ja vaikeuttavat kuljettajapulaa. Pakettiauton massarajan alle mahtuvien sähköautojen kantavuus on dieselpakettiautoja pienempi, ja niiden käyttö rajautuu kuljetustehtäviin, joissa kantavuusvaatimukset ovat alemmat. Tällä hetkellä markkinoilla olevien täyssähköisten pakettiautojen kantavuus on keskimäärin lähes 400 kg alempi kuin keskimääräisen dieselpakettiauton, jotta ajoneuvo on saatu mahtumaan pakettiauton kokoluokkaan.
Kevyet alle 4,25 tonnin jakelukuorma-autot rakennetaan lähes poikkeuksetta pakettiauton alustalle. Autokannassa oli huhtikuussa 2024 yhteensä 75 sähkökuorma-autoa, joista vain kuusi on kevyitä 3,5–4,25 tonnin kokoluokan jakelukuorma-autoja. Pakettiautojen raskaimmassa 3,0–3,5 tonnin kokoluokassa on noin yhteensä 2 300 sähköpakettiautoa. Suuri osa näistä autoista olisi rakennettavissa kantavuudeltaan suuremmaksi jakelukuorma-autoksi, jonka kokonaismassa olisi alle 4,25 tonnia. Kaasukäyttöisiä kuorma-autoja on alle 3,5–4,25 tonnin kokoluokassa liikennekäytössä 75. Pakettiautokannassa niitä on 3,0–3,5 tonnin kokoluokassa käytössä yhteensä 180.
Kevyessä kuorma-autoluokassa sähkökäyttöisten autojen määrä on vielä pieni. Koska sähkökäyttöiset jakeluautot ovat vielä kalliita dieselautoihin nähden, ne ovat yleistyneet hitaasti, vaikka yrityksillä on suuri tarve vähentää kuljetustensa päästöjä. B-korttiluokan ajo-oikeuden laajentaminen parantaisi huomattavasti kuljetusyritysten mahdollisuuksia investoida vähäpäästöiseen teknologiaan jakeluautojen kalustokokoluokassa. Muutos helpottaisi lisäksi kuljettajapulaa, sillä B-kortin haltijoiden määrä on huomattavasti suurempi kuin C-kortillisten kuljettajien.
Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien ajoneuvojen B-luokan ajo-oikeuden massarajaa koskevan kansallisen poikkeuksen käyttöönotto olisi valtion talouden kannalta kustannusneutraali kevyiden hyötyajoneuvojen käyttövoimamurrosta ja päästövähennyksiä edistävä toimenpide. Puhtaan siirtymän edistämiseksi kaikki kustannustehokkaat toimet on tarpeen ottaa käyttöön ripeästi, jotta yritysten investointimahdollisuudet vähäpäästöisiin ajoneuvoihin paranisivat.
Lisätietoja
logistiikkajohtaja Pekka Aaltonen, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, p. 050 349 2259, pekka.aaltonen@skal.fi
liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja, Keskuskauppakamari, p. 050 5344 750, hanna.kalenoja@chamber.fi
toimitusjohtaja Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus, p. 040 729 4513, tero.kallio@autotuojat.fi
toimitusjohtaja Petri Laitinen, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, p. 040 588 1071, petri.laitinen@huolintaliitto.fi
Hanna Kalenoja
Johtava liikenneasiantuntija
hanna.kalenoja@chamber.fi
+358 50 534 4750