Suomi tarvitsee lisää osaamisperusteista maahanmuuttoa

Suomea piinaa osaavan työvoiman pula, joka on osittain seurausta hyvästä suhdanteesta ja siitä johtuvasta kysynnästä. Toisaalta ongelma on myös rakenteellinen – Suomessa väestö vanhenee voimakkaasti. Seuraavan 20 vuoden aikana työikäisen väestön määrä vähenee noin 70 000 ja vanhusväestön määrä kasvaa liki 300 000 hengellä.

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.

Suomi ei kuitenkaan ole ainoa maa korkeasuhdanteessa, vaan suhdannesykli on globaali. Suomi ei myöskään ole ainoa vanheneva yhteiskunta, vaan koko Eurooppa harmaantuu. Myös työvoimapula on Euroopan laajuinen.

”Suomessa monet tuntuvat ajattelevan, että työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa höllentämällä maamme rajoilla olisi tulijoita jonoksi asti. Ajatus on valitettavasti virheellinen”, Kotamäki sanoo.

”Suomeen kohdistuva työperäinen maahanmuutto EU:n sisälläkin on jokseenkin vähäistä, vaikka se on vaivatonta. Tosiasia on, että ETA-alueen ulkopuolisistakin maista osaajia joutuu ennemminkin houkuttelemaan tänne Pohjolan perukoille”, Kotamäki pohtii.

Keskuskauppakamari on ehdottanut työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton lisäämiseksi mm. työlupaprosessien käsittelyn sujuvoittamista, saatavuusharkinnasta luopumista ja Suomesta valmistuville korkeakoulutetuille automaattisesti pysyvän oleskeluluvan myöntämistä.

”Nyt hallitusneuvotteluissa on tuhannen taalan paikka puuttua Suomen tarpeettoman tiukkaan ja byrokraattiseen osaamisperusteiseen maahanmuuttopolitiikkaan. On pystyttävä katsomaan tulevaisuuteen ja tehtävä yhteiskuntaa hyödyttäviä uudistuksia mieluummin tänään kuin huomenna”, Kotamäki linjaa.

Työvoiman liikkuvuus on myös Euroopan asia.

”Sunnuntaina järjestettävät EU-vaalit ovat hyvä paikka liikuttaa Eurooppaa avoimempaan ja suvaitsevaisempaan suuntaan. On huolehdittava ihmisten vapaan liikkuvuuden turvaamisesta ja varmistettava, ettei EU käänny sisäänpäin, vaan pysyy avoimuuden ja kansainvälisen kaupan puolestapuhujana”, Kotamäki toteaa.

”Brexit on surullinen esimerkki siitä, kuinka ihmisten vapaata liikkuvuutta on käytetty olkiukkona Britannian ongelmista. Todellisuudessa Iso-Britannia, jos joku, on hyötynyt ihmisten vapaasta liikkuvuudesta Euroopassa”, Kotamäki sanoo.