Suomen bruttokansantuote supistui vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä 0,6 prosenttia suhteessa edelliseen neljännekseen. Kaikki isot kysyntäerät, eli vienti, investoinnit ja kulutus supistuivat. Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan Suomesta on pyyhkiytynyt käytännössä yhden vuoden verran talouskasvua uusimman talouskriisin seurauksena. Valopilkkuja tilanteesta on vaikea löytää, mutta suoranaisesta romahduksesta ei voida puhua. Yksityisen kulutuksen pääekonomisti arvioi jatkuvan vaisuna vielä kuukausia.
Suomen bruttokansantuote supistui Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä 0,6 prosenttia suhteessa edelliseen neljännekseen. Lukema on selvästi heikompi kuin aiemmissa ennakollisissa tiedoissa. Pari viikkoa sitten Tilastokeskus oli arvioinut bruttokansantuotteen supistuneen 0,2 prosenttia.
Koko viime vuoden bruttokansantuote kasvoi silti 2 prosenttia edellisestä vuodesta.
”Lukema kuulostaa hyvältä, mutta se heijastelee yksinomaan niin sanottua kasvuperintöä ja alkuvuoden koronaelpymistä”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Vuoden toisella puoliskolla alkoi talouden supistuminen, joka on nyt jatkunut kaksi peräkkäistä neljännestä, mitä usein pidetään taantuman kriteerinä.
”Venäjän hyökkäyksestä alkanutta talouskriisiä on leimannut suhdannetilanteen asteittain etenevä heikkeneminen, jota on ajanut korkea inflaatio ja kiristyvä rahapolitiikka. Vuoden viimeisellä neljänneksellä heikkeneminen jyrkkeni. Kaikki bruttokansantuotteen alaerät supistuivat, joten suoranaisia valopilkkuja on vaikea löytää”, toteaa Appelqvist.
Bruttokansantuotteen taso oli vuoden viimeisellä neljänneksellä likimain samalla tasolla kuin vuonna 2021 vastaavaan aikaan.
”Käytännössä yhden vuoden verran talouskasvua on taas pyyhkiytynyt pois Suomesta uusimman talouskriisin seurauksena. Romahduksesta ei silti voi puhua. Optimisti voi edelleen takertua siihen, että selvästi huonomminkin olisi voinut mennä”, sanoo Appelqvist.
Kaikki isot kysyntäerät, eli vienti, investoinnit ja kulutus, silti laskivat suhteessa edelliseen neljännekseen. Myös yksityisen kulutuksen supistuminen jatkui odotetusti, kun inflaatio heikensi palkansaajien ostovoimaa.
”Erityisesti kohonneet korkokustannukset ja kallistuneet sähkölaskut veivät tilaa muulta kulutukselta. Kokonaisuudessaan kotitaloudet sinnittelivät silti hyvin, ja kulutuksen supistuminen oli edelleen varsin loivaa. Todennäköisesti yksityinen kulutus tulee kuitenkin jatkumaan vaisuna vielä kuukausia, kunnes myöhemmin tänä vuonna nousevat palkat alkavat tukea jälleen ostovoiman elpymistä”, sanoo Appelqvist.
