Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) on puolueeton asiantuntija, joka saamansa toimeksiannon perusteella arvioi tavaroita ja työsuorituksia ja antaa kohteen kunnosta, virheistä tai vahingoista tarkastuskertomuksen. Tarkastuskertomuksessa arvioidaan myös sitä, minkä vuoksi ja milloin virhe tai vahinko on aiheutunut. Tämän vuoksi tarkastuskertomus tuo yleensä merkittävää lisäarvoa vastuukysymysten selvittelyyn ja voi näin helpottaa riidan ratkaisua, vaikka tavarantarkastaja ei varsinaisesti asetakaan osapuolille vastuita tai velvollisuuksia.
Tavarantarkastaja voidaan kutsua paikalle myös ennakoivasti, eli silloin, kun mitään riitaa ei vielä ole syntynyt. Ennakoiva käynti voi usein estää riidan eskaloitumisen. Puolueettomuusaspektin vuoksi tavarantarkastajaa käytetään kuitenkin erityisesti silloin, kun kaivataan ulkopuolisen objektiivista asiantuntijan näkemystä kiistanalaisessa tilanteessa. Mikäli riita ei ratkea sopuisasti ja mennään oikeuteen, kutsutaan HTT yleensä todistajaksi. Tavarantarkastajia voisi mieluusti käyttää enemmänkin nimenomaan tuomioistuimen kutsumina todistajina, jonka oikeudenkäymiskaaren 17 luku mahdollistaa. Tämän osalta hankalaksi voi muodostua kuitenkin tarkastukseen liittyvien kustannusten korvaaminen. Lisäksi tavarantarkastaja olisi hyvä saada mukaan tilanteeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Mikä sitten takaa tavarantarkastajan puolueettomuuden ja varmistaa hänen asiantuntemuksensa alalla? Mikä tekee järjestelmästä erilaisen? Tavarantarkastajajärjestelmä eroaa muista asiantuntijajärjestelmistä siinä, että tavarantarkastuksen menettelyllistä puolta sääntelee ohjesääntö, jonka noudattamista valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta. Ohjesäännön vastaisesta menettelystä voi valittaa 3 kk:n määräajassa tarkastuskertomuksen allekirjoittamisesta. Tavarantarkastajien asiantuntemus tarkastetaan järjestelmään hakeutumisen yhteydessä ja hyväksyntä tulee uusia kolmen vuoden välein. Ohjesääntö pyrkii myös takaamaan tarkastajan puolueettomuuden erilaisilla menettelytapasäännöksillä. Tavarantarkastaja ei saa ottaa tehtävää vastaan, mikäli hän on esteellinen. Tarkastustilaisuuteen kutsutaan kaikki välittömät osapuolet ja tarkastuskertomus toimitetaan kaikille näille osapuolille. Tavarantarkastaja ei myöskään saa toimia konsulttina.
Tavarantarkastajalautakunta laati strategiatyöhön liittyen sidosryhmäkyselyn vuonna 2016. Kysely toimitettiin myös käräjäoikeuksiin ja hovioikeuksiin, joista vastauksia saatiin noin 50. Vastauksista ilmeni, että tuomioistuinlaitos piti tavarantarkastajajärjestelmän parhaimpina puolina asiantuntemusta ja puolueettomuutta. Erään kommentin mukaan ratkaisutoiminnassa on suuri merkitys sillä, että tuomioistuin voi luottaa siihen, että HTT tekee työnsä puolueettomasti. Asiassa on kuitenkin huomioitava se, että puolueettomuuden turvaa parhaiten se, kun kohteessa on oltu nimenomaisesti HTT-roolissa – ns. tavallisena asiantuntijana toimimiseen ei sovelleta ohjesääntöä. Tavarantarkastajien merkitys puolueettomana asiantuntijana on kuitenkin kiistaton.
Keskuskauppakamarilla oli perjantaina 12.10.2018 esittelypiste Tuomaripäivillä Hämeenlinnassa. Pisteellä esiteltiin erityisesti tavarantarkastus- ja kiinteistönarviointitoimintoja. Tämän kirjoituksen lyhennelmä on julkaistu Tuomaripäivien käsiohjelmassa.