Noin kolmannes Keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneista hyväksytyistä tavarantarkastajista (HTT) kertoo tarkastuskyselyiden lisääntyneen koronavuonna. Kuluneen vuoden aikana tarkastuksia tehtiin erityisesti kodissa tehtyihin remonttityösuorituksiin. Myös ajoneuvoissa ja koneissa olleita vikoja ja niiden aiheuttajia selviteltiin tavarantarkastajan avulla.
Tavarantarkastajien mukaan tarkastuksen osapuolet ymmärtävät hyvin koronan mukanaan tuomat rajoitukset ja noudattavat tarkastajien etukäteen antamaa ohjeistusta.
”Pahimpaan korona-aikaan jouduttiin perumaan tai siirtämään muutamia tarkastuksia, mutta muutoin on selvitty tavarantarkastajan antamilla ohjeistuksilla maskien käytöstä ja turvaväleistä. Henkilömäärää on tosin joissain tapauksissa jouduttu rajaamaan etenkin pienemmissä tiloissa”, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.
Harjun mukaan konkurssit eivät vielä enemmälti näy tavarantarkastajien tarkastuskohteissa. Tilanteet, joissa puolueetonta tavarantarkastajaa tarvitaan konekannan, tuotantolinjastojen tai laitteistojen arvonmääritykseen konkurssitilanteessa ovat todennäköisesti vasta edessäpäin.
”Koronavuonna on myös hankittu aktiivisesti kesäpaikkoja tai mökkejä. Myös näiden suhteen saattaa jatkossa tulla tarkastuskyselyitä, jos ostopäätös on perustunut pikemminkin hetken huumaan kuin tutkittuun dataan kesäpaikan kunnosta”, Harju sanoo.
Tavarantarkastaja selvittää faktat
Ihmiset viettivät vuonna 2020 erityisen paljon aikaa kotona koronatilanteen vuoksi. Tällöin moni havaitsi kodin kaipaavan isompaa pintaremonttia tai pienempää remonttia, esimerkiksi huoneen muuttamista työtilaksi. Kun matkustamiseen ei ole kulunut rahaa, on säästöt voitu käyttää kodin laittamiseen.
”Sateinen vuosi lisäsi myös kattovuotojen tarkastuksia. Tyypillisimpiä tavarantarkastuksen kohteita ovat kylpyhuoneremontit sekä seinäpintojen maalaus ja lattianpäällystys. Myös keittiöremontteja tarkastetaan aika ajoin”, Harju kertoo.
Keskuskauppakamarin hyväksymät tavarantarkastajat tekevät vuosittain noin 600 tavarantarkastusta eri kohteisiin.
“Tavarantarkastaja suorittaa mittaukset kohteessa ja havainnoi kohteen. Tarkastuskertomuksessa hän vertaa suoritettua työtä sitä koskeviin vertailuperusteisiin, esimerkiksi suunnitelmaan, rakennustöiden yleisiin laatuvaatimuksiin ja rakentamista koskeviin asetuksiin ja määräyksiin”, Harju kertoo.
Harjun mukaan tarkastuskertomus on määrämuotoinen ja siinä ovat hyvin tärkeässä roolissa perustelut tarkastajan tekemille johtopäätöksille. Lukija pystyy niiden kautta ymmärtämään sen, että tarkastus perustuu faktoihin ja että tarkastajan päätelmät eivät ole ns. hatusta vedettyjä.
”Tavarantarkastaja ei toimi tuomarin tavoin eikä etsi syyllisiä. Tavarantarkastaja on kuitenkin varsin hyödyllinen faktojen selvittäjä silloin, kun osapuolet ovat työn laadusta eri mieltä”, Harju korostaa.
”Tavarantarkastusjärjestelmä on ainoa tiedossani oleva asiantuntijajärjestelmä, jossa tarkastusten suorittajat on velvoitettu puolueettomuuteen, jonka noudattamista myös valvotaan. Tästä syystä osapuolet yleensä luottavat tavarantarkastajan perusteltuun näkemykseen ja pääsevätkin usein kertomuksen perusteella sopuun”, Harju summaa.
Keskuskauppakamarin tekemä kysely toteutettiin joulukuussa 2020. Kyselyyn vastasi yli puolet Suomessa toimivista tavarantarkastajista.
Lue lisää: https://kauppakamari.fi/palvelut/tavarantarkastus/mita-on-tavarantarkastus/