Työllisyys ja työttömyys nousivat toukokuussa samanaikaisesti. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan samanaikainen nousu kertoo työmarkkinoilla olevan aiempaa enemmän ihmisiä. Työttömyyden rajulta kuulostavaa nousua selittää osaltaan alhainen vertailutaso viime vuodelta. Uusi hallitus pääsee aloittamaan valmiiksi korkealta työllisyystasolta, mikä tarkoittaa sitä, että uusien parannusten tekeminen voi olla haastavaa. Toisaalta sekä avoimia työpaikkoja että työttömiä löytyy edelleen, joten potentiaalia työllisyyden paranemiselle pitäisi olla jäljellä. Tehtävä ei kuitenkaan tule olemaan helppo.
Työllisyyden nousu jatkui yllättävän väkevänä toukokuussa. Samaan aikaan työttömyys kuitenkin nousi selvästi vuositasolla. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan työttömyyden rajua nousua selittää osaltaan alhainen vertailutaso viime vuodelta.
”Kun sekä työllisyys että työttömyys nousevat samanaikaisesti, kertoo se työvoiman kasvusta, eli työmarkkinoilla on aiempaa enemmän ihmisiä. Osittain kyse on siitä, että ihmiset ovat aktivoituneet työnhakuun, mutta työvoiman kasvua selittää suurelta osin myös viime vuosina lisääntynyt työperäinen maahanmuutto, joka on tullut paikkaamaan kotimaista työvoimapulaa”, arvioi Appelqvist.
Toukokuussa työllisten määrä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 680 000 henkeä. Viime vuoteen verrattuna työllisiä oli 39 000 enemmän. Perinteinen 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi nousi 74,3 prosenttiin. Työllisyyden trendi 20–64-vuotiaille oli 78,7 prosenttia.
”Ekonomistit ovat pitkään ennustaneet työllisyyden kääntyvän laskuun, mutta pikemminkin vaikuttaa siltä, että työllisyysasteen trendi on keväällä palannut takaisin loivaan nousuun. Näkymä eteenpäin ei edelleenkään ole loistava loppuvuoden osalta, mutta toistaiseksi talouskehitys on ollut tänä vuonna odotuksia parempaa.”
Työttömänä oli toukokuussa 266 000 henkeä, mikä on 40 000 enemmän kuin vuosi sitten.
”Työttömyyden nousu kuulostaa rajulta, mutta se selittyy suurelta osin viime vuoden poikkeuksellisen alhaisella vertailutasolla. Jonkinlaista nousua työttömyydessä on kyllä nähty, mutta vain maltillisesti. Lähden itse siitä oletuksesta, että Suomessa ollaan melko lähellä suhdanteen pohjaa, joten tilannetta voi pitää varsin hyvänä. Työllisyys tosin reagoi suhdannekäänteisiin viiveellä, joten työttömyyden kasvujakso todennäköisesti jatkuu vielä jonkin aikaa, mutta se toteutuu loivalla kulmakertoimella”, sanoo Appelqvist.
Pidemmällä välillä vain työperäinen maahanmuutto on ainoa keino nostaa työllisyyttä riittävästi
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin toukokuun aikana TE-toimistoihin 75 600, mikä on 36 000 vähemmän kuin edellisen vuoden toukokuussa.
”Työvoiman kysyntä on heikentynyt selvästi, mutta edelleen ollaan kohtalaisella tasolla. Uusi hallitus aloittaa työllisyyden suhteen jo valmiiksi erittäin korkealta, mikä tarkoittaa sitä, että lisäparannusten tekeminen on haastavaa. Toisaalta sekä avoimia työpaikkoja että työttömiä löytyy edelleen, joten potentiaalia työllisyyden paranemiselle pitäisi periaatteessa olla jäljellä”, sanoo Appelqvist.
Yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli TE-toimistoissa toukokuussa 89 900. Määrä on vain 5 500 alempi kuin vuotta aikaisemmin, eli tilanne ei juuri parane.
”Suomessa on rakenteellisesti korkea työttömyyden taso, mikä tarkoittaa sitä, että nyt suunnitelluilla työllisyystoimilla voidaan varmasti kohottaa edelleen työllisyyttä. Jo valmiiksi suhdanneluonteisesti korkea työllisyyden lähtötaso tarkoittaa kuitenkin sitä, ettei tehtävä tule olemaan helppo, ja monilla nykyisillä työttömillä on erilaisia haasteita osaamisen tai työkyvyn kanssa. Pidemmällä aikavälillä ainoa keino nostaa Suomessa työllisyyttä riittävästi perustuu maahanmuuttoon, eli osaajien houkuttelemiseen maan rajojen ulkopuolelta. Sitä ei missään nimessä saa unohtaa, jos tavoitteena on julkisen talouden korjaaminen”, toteaa Appelqvist.
