Tänään voimaan tullut kolmen/kuuden kuukauden sääntö koskee ulkomaalaisia työntekijöitä, joilla on tilapäinen työntekijän oleskelulupa, ja joiden työsuhde päättyy kesken luvan voimassaolon. Työnantajan pitää ilmoittaa vastedes tällaisista tilanteista Maahanmuuttovirastolle. Tämä on yrityksille jälleen uusi velvoite, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
”Tässä on yrityksille jälleen yksi uusi hallinnollinen velvoite, vaikka suunta pitäisi olla päinvastainen. Ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamista pitäisi helpottaa, ei vaikeuttaa. Toivon, ettei tämä sääntö muodosta kynnyskysymystä yhdellekään yritykselle, joka harkitsee ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden palkkaamista”, sanoo Pulkkinen.
Työnantajalla on nyt velvollisuus ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle, jos tällainen työsuhde päättyy ennen oleskeluluvassa ilmoitettua päättymispäivää. Mikäli työsuhde päättyy suunnitellusti, ilmoitusta ei tarvita. Ilmoittamatta jättämisestä on seuraamuksia – tyypillisimmin sakkorangaistus.
Pulkkinen muistuttaa, että uusi laki ei koske esimerkiksi tilanteita, joissa työntekijät ovat EU-alueelta, työskentelevät opiskelijan tai tutkijan oleskeluluvalla tai kausityöntekijän luvalla, eikä myöskään lomautustilanteita.
Ulkomaalaisten työntekijöiden työllisyystilanne on heikentynyt selvästi siitä, mitä se oli kaksi vuotta sitten, kun Orpon hallitus sopi kolmen kuukauden säännöstä hallitusohjelmassaan. Huhtikuun 2025 lopussa Suomessa oli lähes 48 000 ulkomaalaista työtöntä työnhakijaa.
Erityisen huolestuttavaa on ulkomaalaisten pidempään jatkuneen työttömyyden kasvu: 3–12 kuukautta työttöminä olleiden määrä on kasvanut yli 50 prosenttia kahdessa vuodessa ja 1–2 vuotta työttömänä olleiden määrä on yli kaksinkertaistunut. Samaan aikaan koko väestön osalta vastaavat kasvuprosentit ovat merkittävästi pienemmät (3–12 kk +35 %, 1–2 vuotta +67 %).
”Uusi maastapoistumissääntö tulee vaikuttamaan tuhansiin Suomessa asuviin ulkomaalaisiin ja heidän perheisiinsä. Se voi nostaa myös monen potentiaalisen muuttajan kynnystä tulla Suomeen – erityisesti nykyisessä epävarmassa suhdannetilanteessa,” Pulkkinen sanoo.
Saatavuusharkinnasta luovuttava
Lakipakettiin sisältyy myös positiivinen uudistus, joka laajentaa työnteko-oikeutta valtakunnallisille työvoimapula-aloille. Lista työvoimapula-aloista on kuitenkin säädetty asetuksella niin tiukaksi, että se kattaa vain harvat alat – useimmilla niistä on lisäksi tiukat kelpoisuusvaatimukset.
”On tehotonta ja epäreilua, että Suomessa jo asuvat ihmiset, jotka haluavat tehdä työtä, estetään tekemästä sitä. Työnteko-oikeuden tulisi seurata työmarkkinoiden todellisia tarpeita,” Pulkkinen sanoo.
Keskuskauppakamarin mielestä saatavuusharkinnasta tulisi luopua kokonaan, koska se vaikeuttaa kansainvälistä rekrytointia ja Suomeen muuttamista.
”Ensimmäinen askel voisi olla se, että saatavuusharkinnasta vapautettaisiin kaikki jo Suomessa työluvalla työskennelleet. Lisäksi Suomessa työskentelevien puolisot tulisi vapauttaa harkinnasta. On epäinhimillistä, että perheenä muuttaminen on edelleen näin vaikeaa. Suomen kannattaisi ottaa tavoitteeksi olla maailman paras maa muuttaa perheenä,” Pulkkinen sanoo.
