Keskuskauppakamari pitää hyvin huolestuttavana tietoja, joiden mukaan Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken vuodon aiheuttajaksi epäillään ulkopuolista toimijaa. Kaasuputki on toistaiseksi poissa käytöstä. Lisäksi yhdessä Suomen ja Viron välisessä tiedonsiirtokaapelissa on havaittu vika. Keskuskauppakamarin mukaan kaasuputken ja merikaapelin vaurioitumisesta ei aiheudu yrityksille välitöntä vaikutusta. Suomi kykenee turvaamaan kaasun saannin ja tietoliikenneyhteydet varajärjestelmillä.
Viranomaisten mukaan vauriot eivät aiheuta häiriöitä Suomen energiahuollossa tai tietoliikenneyhteyksissä. Tietoliikenneyhteyksien katkeaminen edellyttäisi useita samanaikaisia vaurioita merikaapeleissa.
“Vedenalainen infrastruktuuri on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta. On erittäin vakavaa, jos kaasuputken ja merikaapelin vahingoittaminen osoittautuvat tahallisiksi teoiksi. Vaurioilla ei kuitenkaan ole välitöntä vaikutusta yritysten toimintaan. Suomi pystyy turvaamaan kaasun saannin ja tietoliikenneyhteydet varajärjestelmien avulla”, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Teppo Säkkinen sanoo.
Maakaasun saanti pystytään turvaamaan, kaasun osuus energiankulutuksesta vähentynyt
Balticconnector-kaasuputken vaurioituminen tarkoittaa, että Suomeen ei tule nyt lainkaan maakaasua putkia pitkin, vaan kaasun tuonti on laivoilla kuljetettavan nestemäisen maakaasun LNG:n varassa.
Kaasun osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 enää kolme prosenttia. Venäjä katkaisi maakaasun toimituksen Suomeen toukokuussa 2022, jonka jälkeen maakaasun kulutus pystyttiin lähes puolittamaan korvaavien polttoaineiden ja energiansäästötoimien avulla. Suomi leikkasi kaasun kulutusta EU-maista eniten.
Maakaasua käytetään Suomessa erityisesti teollisuudessa. Suomen kaasunsiirrosta vastaavan Gasgridin mukaan Suomen kaasun saanti pystytään turvaamaan talven yli LNG-terminaalien avulla. Putkiyhteyden puuttuminen voi nostaa kaasun hintaa jonkin verran.
“Yritykset ovat vähentäneet onnistuneesti maakaasun kulutusta Venäjän hyökkäyssodan aikana. Suomi on varautunut häiriöihin kaasutoimituksissa vuokraamalla viime vuonna LNG-terminaalialuksen Suomen ja Viron välisen kaasuputken rinnalle. Tällä kertaa vyöt ja henkselit osoittautui tarpeelliseksi”, Säkkinen toteaa.
Merikaapeleissa siirretään myös sähköä
Suomi on yhteydessä Ruotsin ja Viron sähköjärjestelmiin merikaapeleiden kautta. Merikaapelit kattavat noin kaksi kolmannesta Suomen ja naapurimaiden välisestä siirtotehosta.
Pohjanlahdella kulkevat Fenno-Skan 1 ja 2 muodostavat 1200 megawatin siirtotehon Ruotsin ja Suomen välille. Viron ja Suomen välisten Estlink 1 ja 2 siirtoteho on 1000 megawattia. Yhdessä ne sekä suunnitteilla oleva Estlink 3 ovat tärkeitä erityisesti Baltian maiden sähköjärjestelmille.
Valtioneuvoston mukaan sähkön siirtoyhteydet toimivat normaalisti.
