Viime päivien uusista brexit-uutisista huolimatta suomalaisyritysten on syytä varautua kovaan brexitiin, eli Britannian jäämiseen heti 30.3. EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle, korostaa johtavien vientiyritysten edustajille Helsingissä puhunut Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. Suomessakin on varauduttava markkinahäiriöihin eri tuotteiden, kuten elintarvikkeiden kaupassa, hän arvioi.
”Vaikka poliittisesti kaikki on mahdollista – jopa EU-jäsenyyden jatkuminen, mikäli Britannian parlamentti tulevissa äänestyksissään niin haluaa – niin tosiasia tällä hetkellä on kova brexit, eli ero ilman erosopimusta. Asia on yhä ensisijaisesti Britannian omissa käsissä, vaikka kello jo kovasti käy kohti aikaisemmin sovittuja määräaikoja”, Vuori muistuttaa.
Vuoren mukaan eroa voidaan lykätä ja siirtymäaikoja venyttää, jotta lisäsopeutumiseen saadaan mahdollisimman paljon aikaa niin yrityksille, kansalaisille sekä ennen kaikkea viranomaisille.
”Mutta EU:n kanssa jo neuvoteltu erosopimus Britannian on hyväksyttävä, mikäli se haluaa aikaisemmin sovitun siirtymäkauden alkavan, ja samalla neuvotteluiden käynnistyvän tulevasta kauppasuhteesta vuoden 2021 jälkeen. Toinen ja toivottavin vaihtoehto on koko brexitin peruuntuminen”, hän sanoo.
Markkinahäiriöt uhkana koko Euroopassa
Isot suomalaiset vientiyritykset ovat Timo Vuoren mukaan varautumassa yhä kovaan brexitiin, koska se on riskienhallinnan kannalta tällä hetkellä ainoa mahdollisuus.
”Yritykset käyvät lävitse vienti- ja tuontituotteiden toimitusketjut, tullauksen sekä logistiikan ja varastoinnin tilanteessa, jossa Britannia olisikin jo maaliskuun lopussa EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolinen kauppakumppani ilman vapaakauppasopimuksia”, vahvistaa Keskuskauppakamarin kauppaprosessiryhmän puheenjohtaja Päivi Pietarinen, joka työkseen vastaa Vaisala Oyj:ssa tullaus- ja kauppaprosesseista.
Vuori ja Pietarinen pelkäävät, että Britannian-kaupasta ja markkinoista riippuvaiset yritykset eivät vielä ole täysin osanneet varautua brexitiin. Ylimääräisiä kuluja, toimituskatkoksia ja muita ongelmia on lähes varmasti tiedossa.
”Euroopan, jopa koko maailman maatalousmarkkinat saattavat mennä toviksi sekaisin. Tilastojen mukaan brittien maatalouden omavaraisuus on heikointa EU:ssa. Esimerkiksi yli 50 prosenttia Britannian sianlihasta on tuonnin varassa. Kovassa brexitissä tiettyjen maataloustuotteiden vienti Britanniaan saattaisi pysähtyä tullien noustessa jopa useita kymmeniä prosentteja. Tämä taas aiheuttaisi ylitarjontaa muualla Euroopassa ja laskisi myös hintoja sekä sekoittaisi markkinoita”, Keskuskauppakamarin Timo Vuori pohtii.
Vuoren mukaan tilanteen vaikutukset tuntuisivat aina Suomessa asti elintarvikeyrityksissä, kuluttajakaupassa, ravintoloissa ja maatalouden tuottajilla. Samanlaisia markkinahäiriöitä kova brexit voi aiheuttaa myös muissa tavaroissa ja palveluissa, joissa Britannia on keskeinen tuotanto- jalostus- tai kauttakulkumaa.
Tullin tilastojen mukaan Britannian kauppaa – tuontia ja vientiä – käy arviolta yli 15 000 suomalaista yritystä, jotka kaikki joutuvat Britannian jäädessä EU:n ulkopuoliseksi maaksi tekemään itse tai huolitsijan avulla tavaroiden maahantuonnissa ja -viennissä erillisen tulli-ilmoituksen ja hankkimaan sitä varten tullilta erillisen EORI-tunnuksen.
”Suomalaisyritysten kotimarkkinatoimijat mukaan lukien olisi syytä pikaisesti arvioida omiin tuotanto-, hankinta ja jakeluketjuihinsa liittyvät brexit-riskinsä sekä varautua uudenlaisiin tullimuodollisuuksiin, jotka EU:n sisämarkkinakauppaan tottuneille yrityksille ovat uusia asia”, Timo Vuori ja Päivi Pietarinen korostavat.