Teemajuttu, Riikka Joukio: Vastuullisuus velvoittaa

Kesko on valittu maailman vastuullisimmaksi ruokakaupan yritykseksi jo useaan otteeseen ja ykkössija halutaan säilyttää myös jatkossa. Vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Riikka Joukion mukaan se tarkoittaa katseen suuntaamista ympäristön lisäksi entistä enemmän myös sosiaaliseen vastuuseen.

World Economic Forumin tammikuisesta vuosikokouksesta Davosissa ja menestyksestä vastuullisten yritysten Global 100 -listalla on tullut Keskolle jo perinne.

Tänä vuonna yhtiö pokkasi ykköstilan ruokakaupan alan sarjassa jo seitsemättä kertaa peräkkäin ja kiipesi myös kokonaiskisassa sadan parhaan joukkoon yhdessä Nesteen, Outotecin, UPM-Kymmenen, Koneen, Metson ja Nokian kanssa.

Keskon vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Riikka Joukion mukaan hyvä tulos kertoo yrityksen ja sen henkilöstön vahvasta sitoutumisesta vastuulliseen toimintaan. Pelkillä mielikuvilla ja lupauksilla ei enää pärjätä, vaan työn tuloksista on pystyttävä esittämään myös mitattua faktaa.

”Ykkössijaan tähdätään myös ensi vuonna. Kisa kuitenkin kiristyy jatkuvasti ja näiden asioiden eteen tehdään toki töitä muissakin yrityksissä. Se edellyttää myös meiltä entistä enemmän tekemistä”, Joukio toteaa.

Silti hän uskoo, että sinivalkoisia värejä tullaan jatkossa näkemään Global 100-listalla nykyistä enemmän. Suomalaisyritykset toimivat jo lähtökohtaisesti varsin vastuullisesti ja sen merkitys yhtenä kilpailutekijänä on alettu oivaltaa entistä laajemmin.

”Toki myös yhteiskuntarakenteemme on tässä etuna. Meillä on hyvinvointivaltiona monia muita maita paremmat lähtökohdat vastuulliseen ja kestävään liiketoimintaan”, Joukio muistuttaa.

Vastuullisuus on myös tehokkuutta

Ympäristöseikat ja energiansäästö ovat olleet suomalaisyritysten agendalla jo pitkään, sillä niiden kautta on ollut tarjolla myös tehokkuus- ja kustannushyötyjä.

Vastuullisuudesta alettiin puhua laajemmin vasta vuosituhannen vaihteessa, jolloin raportointi laajeni kattamaan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun keskeisimmät osa-alueet. Alkuvuosien ympäristöraporteista on metsäteollisuustaustan omaavan Joukion mukaan kuljettu pitkä matka nykytilanteeseen.

Viimeisen parin vuoden aikana vastuullisuudesta on tullut jo yksi yritysstrategioiden kivijalka. Samalla mahdollisissa laiminlyönneissä piilee alati suurempi bisnesriski, onhan niistä saatua maine- ja uskottavuuskolhua entistä vaikeampaa oikaista.

”Yritys, joka suhtautuu vastuullisuusasioihin edelleen välinpitämättömästi, ei ole kauan olemassa. Vastuullisuus on pitkällä aikajänteellä yritykselle tuloksenteon ytimessä ja esimerkiksi tapa toimia resurssitehokkaammin ja säästää samalla kustannuksia”, Joukio muistuttaa.

Kauppa on kaiken keskiössä

Keskon vastuullisuustyön juuret ulottuvat jo 1980-luvulle, jolloin se alkoi kiinnittää entistä enemmän huomiota muun muassa kauppojen energiankulutukseen ja ympäristövaikutuksiin. 1990-luvulla tämä työ jatkui muun muassa K-kauppojen omalla ympäristökauppamallilla.

Tänä päivänä vastuullisuus on keskeinen osa Keskon liiketoimintastrategiaa, joten se ohjaa yhtiön kaikkea toimintaa hankinnoista, kuljetuksista ja henkilöstöstä lähtien.

Iso haaste on myös ilmastonmuutos. Keskon tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Oma toiminta ja kuljetukset aiotaan saada päästöttömiksi vuoteen 2030 mennessä.

Ostettava sähkö tuotetaan jo uusiutuvalla energialla, käytännössä vesivoimalla tai bioenergialla ja jatkossa yhä enemmän tuulivoimalla. Lisänä ovat aurinkovoimalat, joita on rakennettu kauppojen katoille jo yli 40. Kesko onkin jo Suomen suurimpia aurinkoenergian tuottajia ja käyttäjiä.

Yksi iso investointikohde on maanlaajuinen sähköautojen latausverkosto, jota rakennetaan kauppojen yhteyteen. Lisäksi vähennetään materiaalihukkaa, tehostetaan kierrätystä sekä korvataan muovia pakkausmateriaaleissa. Myös myytävä puutavara on 90 prosenttisesti kotimaista sertifioitua puuta. Kotimaisten tuotteiden osuus K-ruokakaupoissa on muutenkin 80 prosentin luokkaa.

”Suomalaisen hiilijalanjälki koostuu asumisesta, liikkumisesta ja syömisestä. Tätä kautta meillä on iso vaikutus ihmisten arkeen, kun mietitään ruokaostoksia, auton hankintaa tai rakennustarvikkeita”, Joukio toteaa.

Sosiaalinen vastuu on seuraava askel

Perinteisten ympäristöasioiden ohella vastuullisuuden vaakakupissa painavat entistä enemmän myös sosiaaliset kysymykset. Käytännössä kyse on maineesta hyvänä ja yhteiskuntavastuunsa tuntevana työnantajana, joka huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista ja kohtelee heitä tasavertaisesti.

Näihin seikkoihin ollaan myös Keskossa pureutumassa entistä tarkemmin, vaikka yhtiö lukeutuu jo nyt esimerkiksi nuorten ja osatyökykyisten työllistäjänä kärkikastiin.

”Esimiestyöhön, henkilöstön työterveyteen, tasa-arvoon ja työturvallisuuteen liittyvistä asioista on huolehdittu jo pitkään. Samalla on kuitenkin hyvä huomata, että meillä on sosiaalinen vastuu myös asiakkaistamme ja heidän hyvinvoinnistaan. Se tarkoittaa esimerkiksi terveellistä ravintoa, vaivatonta liikkumista ja turvallista kotia”, Joukio listaa.

Yhdeksi esimerkiksi sosiaalisesta vastuusta hän nostaa viime kesänä käynnistyneen kampanjan, jossa K-Marketit nimettiin kiusaamisvapaiksi vyöhykkeiksi.

”Lasten ja nuorten hyvinvointi on tärkeä asia ja tämän kampanjan myötä voimme tarjota heille yhden turvapaikan kiusaamista vastaan.”

Sosiaalinen vastuu tulee jatkossa korostumaan myös väestön ikääntymisen kautta. Suomi kärsii jo nyt osaajapulasta ja jatkossa tilanne vain pahenee. Siksi niille, jotka haluavat jatkaa työuriaan vielä eläkeiän jälkeen, pitää tarjota siihen mahdollisuus.

”Samalla tavoin pitää kiinnittää entistä enemmän huomioita nuorten, maahanmuuttajien sekä osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen sekä monimuotoiseen ja mukaan ottavaan kulttuuriin”, Joukio toteaa.