Kismittääkö kilpailijan menettely?

Mainosten maailmassa kaikki on parasta, edullisinta ja mahtavinta. Välillä on hyvä kuitenkin pysähtyä miettimään, milloin väitteissä on menty liian pitkälle. Esimerkiksi kilpailijan mustamaalaamista ei ole syytä hyväksyä. Superlatiiviväitteelle on puolestaan kyettävä esittämään näyttöä. Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta antaa pyynnöstä lausuntoja siitä, onko elinkeinotoiminnassa tehty toimenpide hyvän liiketavan vastainen tai muutoin sopimaton.

Alennusmyynti

Liiketapalautakunta käsittelee muun muassa harhaanjohtavaa ja vertailevaa markkinointia, toisen yrityksen maineen tai tunnettuuden hyväksikäyttöä, kilpailijan halventamista sekä jäljittelyä koskevia asioita. Etuina markkinaoikeuteen verrattuna ovat käsittelyn luottamuksellisuus, nopeus ja edullisuus. Lausuntomaksu on 2 000 €.

Lautakunnan puheenjohtajan Aalto-yliopiston professori Kari Hopun mukaan 40 % liiketapalautakunnan käsittelyyn tulevista tapauksista liittyy harhaanjohtavaan tai totuudenvastaiseen markkinointiin. Toisen maineen hyväksikäyttöön liittyvät tapaukset puolestaan muodostavat 14 % tapauksista. Ammattitermein toisen maineella ratsastamiseen viitataan “norkkimisella”.

Norkkiminen ei ole sallittua

Norkkimisesta on lukuisia tunnettuja tapauksia. Liiketapalautakunnan käsittelemät tapaukset ovat luottamuksellisia. Markkinaoikeudessa käsitellyt tapaukset puolestaan ovat julkisia, ja niitä tutkimalla saa hyvän kuvan riitaa aiheuttavista tilanteista.

Liiketapalautakunnan järjestämässä aamupalatilaisuudessa asianajaja Kaisa Fahllund Hannes Snellmanilta kertoi esimerkin Valion lanseeraamasta Plus Maito -maitotuotesarjasta. Sen menestyttyä Satamaito-niminen maidonvalmistaja lanseerasi oman Plussa-maitotuotesarjansa. Valio nosti kanteen markkinaoikeudessa Satamaitoa vastaan ja vaati, ettei plus tai plussa -määrettä tai oleellisesti samankaltaisia tunnuksia sisältäviä ilmaisuja saa käyttää erikoismaitotuotteiden markkinoinnissa.

Valion mukaan Satamaito hyötyi oikeudettomasti niistä mittavista markkinointiponnistuksista, joita Valio oli tunnukselleen tehnyt. Satamaito vastasi toteamalla, että sana Plus ei ole Valion tuotteiden erityinen tunnusmerkki, eikä Valion rekisteröity tavaramerkki, eikä Satamaidon Plussamaito ole synnyttänyt mielleyhtymää Valioon.

Myös markkinaoikeus katsoi päätöksessään, että sana Plus on laajasti käytössä laatuun tai lisäominaisuuteen viittaavana yleiskielen ilmaisuna, eikä sitä voida pitää omaperäisenä tunnuksena tuotteelle. Valion hakemus hylättiin.

”Kalliit oikeudenkäyntikulut ovat vältettävissä esimerkiksi niin, että tuo riitaa aiheuttavan tapauksen ensin liiketapalautakunnan käsiteltäväksi. Sen pohjalta on paremmin arvioitavissa, kannattaako edetä oikeuteen asti”, Fahllund painottaa.

Jos epäilee kilpailijansa menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti, tai haluaa varmuuden oman markkinointikampanjasta oikeellisuudesta, kannattaa laatia liiketapalautakunnalle hakemus. Hyvä hakemus on tiivis ja ytimekäs, sisältää kaikki tarpeelliset faktat eikä ylitä 10–15 sivua.

”Turhasta lavertelusta ei saa mitään lisäpisteitä. Tärkeintä on, että kaikki faktat esitetään selkeästi eikä niitä lähdetä värittämään”, neuvoo Hoppu.

Kaisa Fahllund ja Kari Hoppu puhuivat Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan järjestämässä aamiaistilaisuudessa Helsingissä 29.10.2015.

Lisätietoja liiketapalautakunnasta >>