Saako kilpailijan tuotetta jäljitellä – liiketapalautakunta selvittää

Menestyvän tuotteen jäljittely saattaa tuntua houkuttelevalta. Milloin jäljittely on moitittavaa menettelyä, ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Liiketapalautakunta on monesti ottanut kantaa näihin kysymyksiin.

Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisäännöt toteavat jäljittelystä, että markkinoinnissa ei tule jäljitellä esimerkiksi toisen mainoksen yleissommittelua (lay-out), tekstiä, iskulausetta, kuvitusta, musiikkia tai äänitehostetta tavalla, joka on omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan tai aiheuttamaan sekaannusta.

Yksi selkeä esimerkki tuotteen jäljittelemisestä on kuvan osoittama tilanne, jossa jäljittelyn katsottiin menneen liian pitkälle. Tuomioistuin kielsi Ribasso-riisin valmistajaa käyttämästä riisin markkinoinnissaan tuotepakkausta, joka värityksen, kuvioinnin ja tekstin samankaltaisuuden vuoksi oli sekoitettavissa Risella-riisin tuotepakkaukseen (Markkinatuomioistuin 1986:14).

riisit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 MT 1986:14, Kuva: Paula Paloranta

Tuotteiden välinen sekaannusvaara on helpoimmin torjuttavissa siten, että yritys käyttää tuotepakkauksessa omia tunnuksiaan, esimerkiksi toiminimeä tai tavaramerkkiä.  Mutta aina sekään ei riitä. Esimerkiksi kilpailijan hunajapakkausta jäljittelevän yrityksen pakkauksessa ollut pienikokoinen merkintä sen nimestä ja osoitteesta ei riittävästi erottanut pakkausta kilpailijan pakkauksesta  (MAO 81/03).

hynaja

 

 

 

 

 

 

MAO 81/03, Kuva: Paula Paloranta

Esimerkkien kaltaisia markkinointia koskevia riitatilanteista käsitellään sekä markkinaoikeudessa että Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnassa. Jos markkinointia koskevaa riitaansa ei halua viedä tuomioistuimen käsittelyyn, liiketapalautakunta antaa pyynnöstä lausunnon siitä, onko yrityksen kilpailija toiminut hyvän liiketavan mukaisesti.

Valtaosa liiketapalautakuntaan tulevista riidoista koskee harhaanjohtavaa markkinointia. Viimeisin liiketapalautakunnan lausunto käsitteli väitettyä toisen maineen ja tunnettuuden hyväksikäyttöä eli norkkimista (LTL 917/2016). Esitetty näyttö ei kuitenkaan riittänyt osoittamaan, että kysymyksessä olisi ollut moitittava menettely.

Liiketapalautakunnan etuina ovat muun muassa asiantuntijuus, nopeus ja käsittelyn luottamuksellisuus. Liiketapalautakunnan lausunto on myös huomattavasti edullisempi kuin asian oikeuskäsittely. Yritykset voivat myös etukäteen varmistaa, että menettely on hyvän liiketavan mukainen hakemalla ennakkolausunnon liiketapalautakunnalta.

Lue lisää liiketapalautakunnasta