Eduskunta muutti liikennekaarta – Mitä muutokset merkitsevät liikennetoimijoille?

Tieliikennemarkkinoita voimakkaasti uudistava lakiesitys, liikennekaari, on keskusteluttanut eduskuntaa jo puoli vuotta. Eduskunnan liikennevaliokunta pääsi kuitenkin lopulta yhteisymmärrykseen lain sisällöstä ja laki hyväksyttiin 19.4.2017. Muutettu laki tuo monia muutoksia taksialalle, joukkoliikenteeseen ja tavaraliikenteeseen.

Liikennekaarena tunnettu uusi liikennepalvelulaki on kuljetusalan toiminta- ja säätely-ympäristöä voimakkaasti uudistava. Lailla vastataan myös liikennesektorin päästövähennystavoitteisiin ja edistetään alan kasvu- ja uudistumismahdollisuuksia. Liikennejärjestelmän tehokkuuden lisäämisellä on mahdollisuus saavuttaa jopa neljännes Suomen päästövähennystavoitteista. Suomen on pakko vähentää liikenteen päästöjä useilla toisiaan täydentävillä keinoilla, sillä komission Suomelle asettama 39 prosentin päästövähennystavoite vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 saakka on EU:n kovimpia. Liikenteen osalta kasvihuonekaasupäästöjä aiotaan vähentää 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Uudella lailla rakennetaan systemaattisesti liikenteestä kasvualaa. Kasvun ajureina ovat pääasiassa markkinoille tulon ja digitalisaation edistäminen sekä liikennemuotojen välisten raja-aitojen madaltaminen ja yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen. Digitalisaatio ja liikennemuotojen välisten raja-aitojen madaltaminen henkilö- ja tavaraliikenteessä tulevat synnyttämään liikennepalvelujen välitykseen ja liikennemuotojen yhdistämiseen perustuvia liiketoimintakonsepteja alalle. Laissa korostuu erityisesti asiakaslähtöinen palvelu- ja matkaketjuajattelu. Tästä syystä on hyvin perusteltua, että eduskunta muutti tieliikenteeseen keskittyvän lain nimen liikennepalvelulaiksi.

Miten liikenteen suuri säädösuudistus muuttui eduskunnassa? Mihin muutoksiin toimijoiden on varauduttava?

Eduskunnan liikennevaliokunta kävi uuden lain käsittelyssä kovaa vääntöä ammattimaisen kuljetustoiminnan määrittelystä. Ammattimaisella kuljettamisella tarkoitetaan uudelleen muotoilussa laissa henkilöiden ja tavaroiden kuljettamista tiellä ”tulonhankkimistarkoituksessa korvausta vastaan”. Määrittely sallisi näin vielä kimppakyydit.

Taksialalle tärkeää oli, että luvanvaraisuus säilyi. Alan kannalta liikennemarkkina vapautuu erityisesti taksilupien määräsääntelystä luopumisen ja hinnoittelun vapautumisen myötä. Liikenteen turvallisuusvirasto voi kuitenkin asettaa enimmäishinnan yleisimmin käytetyille taksiliikenteen palveluille, jos niiden kokonaishintojen nousu on merkittävästi suurempi kuin yleisen kuluttajahintatason ja taksiliikenteen kustannusindeksin kehitys. Asiakkaalle on myös kerrottava hinnan määräytymisen perusteet. Kuljettajan vaatimuksia on jopa tiukennettu alkuperäiseen esitykseen verrattuna.

Joukkoliikennealaan vaikuttaa todennäköisesti eniten se, että tiedon rajapintojen avaamisvelvoite säilyi eduskunnan käsittelyssä. Uusien liiketoimintakonseptien vauhdittamiseksi eduskunta haluaa jopa aikaistaa avaamisvelvoitteen voimaantulon ensi vuoden alkuun. Yritysten on nyt syytä valmistautua tiedon rajapintojen avaamisvelvoitteeseen. Jatkossa henkilöliikenteen liikkumispalveluiden tarjoajan on huolehdittava siitä, että liikkumispalvelua koskevat ajantasaiset tiedot ovat saatavissa (avoin rajapinta). Olennaiset tiedot sisältävät ainakin reitti-, pysäkki-, aikataulu-, hinta- ja saatavuustiedot sekä esteettömyystiedot.

Tavaraliikenteessä suurimpia muutoksia on ajoneuvon painon luvanvaraisuusrajan nostaminen 3,5 tonniin, jolloin pakettiautot vapautuvat luvanvaraisuudesta. Henkilö- ja tavaraliikenneluvan haltija voi harjoittaa jatkossa myös taksiliikennettä.

 

  • TAKSIEN luvanvaraisuus säilyy
  • Kiintiöjärjestelmästä luovutaan
  • Hinnoittelu vapautetaan, mutta enimmäishinta mahdollinen
  • Taksien asemapaikasta luovutaan, mutta pääasiallinen toiminta-alue pitää ilmoittaa
  • Yrittäjäkurssista eroon
  • Taksikuljettajavaatimukset eivät kevene alkuperäisen esityksen mukaisesti radikaalisti
  • Taksi-, henkilö- ja tavaraliikenneluvat ovat voimassa 10 vuotta myöntämispäivämäärästä.

  • JOUKKOLIIKENTEEN reitti- ja kutsuliikennelupavaatimuksesta luovutaan
  • Tiedon avaamisvelvoite säilyi:

”Tie- ja raideliikenteen henkilökuljetuspalvelun tarjoajan, välityspalvelun tarjoajan tai näiden puolesta lippu- ja maksujärjestelmästä vastaavan toimijan on avattava liikkumispalvelun tarjoajille ja yhdistämispalvelun tarjoajille pääsy lippu- ja maksujärjestelmänsä myyntirajapintaan”

 

  • Henkilö- ja tavaraliikenneluvan haltija (esim. linja-autoyritys) voi harjoittaa myös taksiliikennettä
  • Ammattipätevyysvaatimuksia kevennetään
  • Yrittäjäkurssista luovutaan

 

  • TAVARALIIKENTEEN luvanvaraisuusraja 3,5 tonnia. Pakettiautot vapautuvat luvanvaraisuudesta.
  • Traktorit alle 60 km/h eivät tarvitse henkilö- ja tavaraliikennelupaa
  • Ammattipätevyysvaatimuksia kevennetään
  • Yrittäjäkurssista luovutaan
  • Ammattimaisen kuljettamisen määrittely säilyi

Uusi liikennepalvelulaki tulevat voimaan pääosin 2018 heinäkuussa, mutta rajapintojen avaamista koskevat velvoitteet tulevat voimaan 1.1.2018 ja älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönottoa koskevat säännökset 1.10.2017.