Negatiivinen tulovero tarjoaa selkeän sosiaaliturvajärjestelmän, joka kannustaa työntekoon ja yrittämiseen

Suomen perustulokokeilu herättää mielenkiintoa monessa maassa. Kaikki valtiot, joissa on kattava sosiaaliturvajärjestelmä, joutuvat pohtimaan kannustinloukkujen aiheuttamia ongelmia. Yksikään valtio ei ole vielä keksinyt ratkaisua siihen, miten matalapalkkaisen tai tilapäisen työn vastaanottaminen olisi jokaisessa tilanteessa taloudellisesti houkuttelevaa. Kannustinloukku laukeaa, kun työn vastaanottaminen vähentää yhteiskunnan maksamia avustuksia niin, että käteen jäävä rahamäärä ei juurikaan muutu.

Työmarkkinat Suomessa ja maailmalla ovat suuren murroksen kohteena. Rakennemuutokset johtavat siihen, että pätkätöiden määrä kasvaa ja yhä useampi saa tulonsa useammasta eri lähteestä. Juuri tästä syystä on tärkeää, että kannustinloukut puretaan.

Nykyinen vero- ja tulonsiirtojärjestelmää on rakennettu pitkän aikavälin kuluessa ja siitä on muodostunut erittäin monimutkainen kokonaisuus. Järjestelmässä piileviä yksittäisiä ongelmia ja vinoutumia on yritetty korjata lisäämällä uusia poikkeuksia ja järjestelyjä. Lopputuloksena on läpinäkymätön järjestelmä, jota edes harva asiantuntija tai poliitikko ymmärtää kokonaisvaltaisesti. Hallituksen ponnistelut osoittavat sen, että nykyisen järjestelmän uudistaminen on melkein mahdotonta.

Perustulon tai kansalaispalkan tarkoituksena on poistaa kannustinloukut ja tehdä järjestelmästä radikaalisti yksinkertaisemman. Tällä hetkellä kokeiltavassa mallissa on lähtökohtana se, että jokainen saa tulonsiirron omista tuloista riippumatta. Tämä on perustavaa laatua oleva muutos verrattuna nykyiseen tulonsiirtojärjestelmään, jossa monet avustukset vähenevät, kun ansiotulot kasvavat.

Perustulo ei ole mikään uusi idea. Mallia ei ole toteutettu missään laajemmassa mittakaavassa siitä yksinkertaisesta syystä, että sen kustannukset ovat liian suuret. Mallin käyttöönotto edellyttäisi verotuksen kiristämistä tasolle, joka olisi epärealistinen kansainvälisessä vertailussa.

Verotukseen kohdistuvaa painetta olisi kuitenkin mahdollista vähentää korvaamalla perustulo negatiivisella tuloverolla. Mallin voi toteuttaa niin, että tulonjako toimisi samalla tavalla kuin perustulossa. Rahoja ei kuitenkaan “jalosteta” kierrättämällä niitä julkisen sektorin kautta: samoja rahoja ei kerättäisi julkiselle sektorille verotuksen kautta ja sen jälkeen annettaisi takaisin samoille henkilöille.

Negatiivinen tulovero on mallina helppo ja selkeä. Ensin määritellään tulotaso, jonka kohdalla henkilö ei maksa veroja, mutta ei myöskään vastaanota tulonsiirtoja. Kun tulot ylittävät kyseisen tulorajan, veroa maksetaan ennalta määrätyn marginaaliveron mukaisesti. Henkilölle maksetaan vastaavasti tulonsiirtoa (negatiivista tuloveroa), kun tulot alittavat määritellyn tulotason eli ns. nollarajan. Tuen suuruus määritellään marginaaliveroprosentin perusteella. Tämä julkisen sektorin maksama tuki on henkilön ainoa käytettävissä oleva tulo, jos palkkatulot tippuvat nollaan.

Negatiivisessa tuloveromallissa lisätulot verotetaan aina marginaaliveroprosentin mukaisesti, ja niistä jää aina rahaa käteen. Verotus on progressiivinen ja veroaste nousee tulojen kasvaessa.

Keskeinen ja samalla kaikkein vaikein kysymys on: mitkä kaikki nykyisistä tulonsiirroista tulisi korvata negatiivisella tuloverolla? Malli poistaa kannustinloukut ja tekee järjestelmästä yksinkertaisemman ainoastaan siinä tapauksessa, että nykyiset tulonsiirrot korvataan negatiivisella tuloverolla. Hyödyt jäävät saavuttamatta, jos käytettävissä olevat tulot katsotaan liian pieniksi ja järjestelmään lisätään erilaisia “poikkeustapauksia”, joita rahoitetaan tulonsiirroilla. Silloin olemme takaisin lähtöruudussa, mutta entistä suuremmalla kustannuspaineella julkisella sektorilla.

Negatiiviseen tuloveroon ja peruspalkkaan liittyy olennaisena osana sekä keppiä että porkkanaa. Negatiivisen tuloveron asettaminen kansantalouden kannalta realistiselle tasolle, johtaa siihen, että suurin osa työikäisistä joutuu hakeutumaan työmarkkinoille riittävän tulotason saavuttamiseksi. Työn vastaanottaminen on kuitenkin aina taloudellisesti kannattavaa.