Eduskuntavaalien keskeisimmäksi kysymykseksi nousi tarve julkisen talouden sopeuttamisesta. Puolueilla oli kovin erilaisia näkemyksiä tarpeesta, mittaluokasta ja keinoista. Suurimmiksi voittajiksi nousivat puolueet, jotka ottivat sopeutustarpeen vakavimmin. Taloustieteilijät, tutkimuslaitokset sekä asiantuntijat ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että elämme pidemmällä aikavälillä yli varojemme ja julkista taloutta on sopeutettava. Mutta paljonko on sopivasti sopeutusta?
Julkiseen talouteen lasketaan karkeasti valtiontalous (ml. hyvinvointialueet), kuntatalous ja sosiaaliturvarahastot. Julkinen talous on tasapainossa, jos näiden yhteenlasketut tulot ja menot ovat plus miinus nolla. Suhdannevaihtelun myötä yksittäisten vuosien heitot voivat olla suuriakin. Siksi on julkisen talouden kestävyyden kannalta tärkeämpää tarkastella rakenteellista tasapainoa sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin laskelmia.
Julkisen talouden olisi hyvä olla ”normaaliaikoina” rakenteellisesti hieman ylijäämäinen. Näin taloustaantumissa ja kriiseissä olisi mahdollisuus elvyttää tai käyttää rahaa yllättäviin lisämenoihin. Vähintäänkin tulojen ja menojen tasapaino olisi tavoiteltavaa pidemmällä aikavälillä. Aivan minimivaatimuksena voi pitää sitä, että tulot ja menot ovat laskennallisesti sellaisessa tasapainossa, että vaikka velkaantuisimme joka vuosi enemmän, ei velkaantuminen olisi talouskasvua nopeampaa. Tällöin julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen pysyisi samana.
Mikä sitten on Suomen tilanne? Valtiovarainministeriön tuore talouskatsaus viime kuussa kertoo, että ilman sopeutustoimia julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkaa nousuaan. Velkamme siis paitsi kasvaa, se kasvaa pysyvästi nopeammin kuin taloutemme. Jokainen ymmärtää, että tilanteeseen on reagoitava. Velkamme on nyt 75 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun EU:n yhteisten sääntöjen mukaan sen pitäisi olla alle 60 prosenttia. Vertailun vuoksi velkasuhde on Saksassa 67 ja Ruotsissa 32 prosenttia. Näissä se myös Suomesta poiketen laskee.
VM on esittänyt, että tulevalla kahdella vaalikaudella, kahdeksassa vuodessa, tehtäisiin minimivaatimuksen mukaiset toimet. 9 miljardin euron sopeutuksella, josta 6 miljardia tehtäisiin alkavalla vaalikaudella, velkasuhde saataisiin vakautettua nykyiseen 75 prosenttiin tulevaisuudessa. Tähän tavoitteeseen on sitoutunut myös hallitustunnustelija Petteri Orpo. Esimerkiksi Suomen pankki on esittänyt, että julkinen talous tulisi saattaa tasapainoon ensi vuosikymmenen alkuun mennessä. Tämä vaatisi peräti 13 miljardin euron sopeutusta kahdeksan vuoden aikana.
Sixten Korkman on esittänyt, että pienempi sopeutus olisi parempi vaihtoehto kuin valtiovarainministeriön esittämä. Hän on puhunut puolivälistä ”kokoomuksen vaihtoehdon ja SDP:n esittämän nollan välissä”. Valtiovarainministeriö on laskenut myös mitä tämä tarkoittaisi. Se ei laskelman mukaan auttaisi perusongelmaan: velkaantuminen saataisiin hetkeksi vakaantumaan, mutta se jatkuisi hallitsematonta kasvuaan tulevaisuudessa. Korkmanin vaihtoehto olisi siten vastuuton.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Savon Sanomissa 24.4.2023.
