Kauppakamarien uusimmasta vientijohtajille suunnatusta kyselystä selviää, että peräti 27 prosenttia vientiyrityksistä on kohdannut Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämisyrityksiä. Kiertämisyritykset ovat kasvussa, sillä vielä toukokuussa kiertämisyrityksiä kohtasi 17 prosenttia vastaajista. Suomalaisyritykset ovat myös jatkaneet vetäytymistään Venäjän markkinoilta. Kyselyn mukaan enää kaksi prosenttia yrityksistä kertoi harjoittavansa liiketoimintaa Venäjällä, kun vielä toukokuussa liiketoimintaa Venäjällä kertoi harjoittavansa neljä prosenttia.
Kauppakamarien uusimmasta vientijohtajille suunnatusta kyselystä selviää, että peräti 27 prosenttia vientiyrityksistä on kohdannut Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämisyrityksiä. Kiertämisyritykset ovat kasvussa, sillä vielä toukokuussa kiertämisyrityksiä kohtasi 17 prosenttia vastaajista.
Kyselyn mukaan 64 prosenttia vastanneista ei ole kohdannut pakotteiden kiertämisyrityksiä ja noin yhdeksän prosenttia ei osannut arvioida onko kiertämisyrityksiä osunut omalle kohdalle.
”EU on määrännyt Venäjälle merkittävän määrän EU:n ja Venäjän välistä kauppaa rajoittavia toimenpiteitä, mutta Venäjään kytköksissä olevat talouden toimijat ovat keksineet useita tapoja pakotteiden kiertämiseksi. Pakotteiden kiertoyrityksiä tapahtuu kuitenkin myös siitä syystä, että yritykset eivät ole ajan tasalla pakotesääntelystä”, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo sanoo.
Pohjanheimon mukaan tehokkain lääke pakotteiden kiertämisyritysten estämiseksi on oikea-aikainen tiedonvälitys yrityksille sekä se, että yritykset tunnistavat oman vastuunsa.
”Vastuullisen liiketoiminnan edistämiseksi tiedonsaannin on oltava oikea-aikaista ja selkeää. Yritysten on myös tunnistettava oma vastuunsa ja tiedostettava pakotteiden kiertämisyritysten vakavuus. Tässä suomalaisviranomaisilta saatava informaatio on kriittisessä asemassa”, sanoo Pohjanheimo.
Suomalaisyritysten vetäytyminen Venäjältä on ollut nopeaa
Kauppakamarien vientijohtajakyselyllä on selvitetty Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien suomalaisten vientiyritysten vetäytymistä Venäjän markkinoilta. Kyselyt osoittavat, että yritykset ovat tehneet Venäjän markkinoilta poistumista aktiivisesti, sillä Venäjän markkinoilla toimivien suomalaisyritysten määrä on vähentynyt tasaisesti.
”Suomalaiset yritykset ovat vetäytyneet Venäjän markkinoilta kansainvälisesti vertaillen todella nopeasti, vaikka Venäjä ei ole tehnyt liiketoimintaympäristöstään irtaantumista helpoksi. Suomalaisyritykset ovat ottaneet vastuunkantajan ja edelläkävijän roolin vakavasti ja se on ollut synkässä sotatilanteessa valopilkku”, sanoo Pohjanheimo.
Uusimman kyselyn mukaan enää kaksi prosenttia yrityksistä kertoi harjoittavansa liiketoimintaa Venäjällä, kun vielä toukokuussa liiketoimintaa Venäjällä kertoi harjoittavansa neljä prosenttia. Toukokuussa 2022 tehdyssä kyselyssä liiketoimintaa Venäjällä harjoitti 24 prosenttia vastaajista.
Kymmenen prosenttia vastaajayrityksistä kertoi vetäytymisprosessin Venäjältä olevan kesken. 88 prosenttia ei kyselyn mukaan harjoita liiketoimintaa Venäjällä. Helmikuun kyselyyn verrattuna niiden yritysten määrä, joilla ei ole liiketoimintaa Venäjällä, on kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä.
Vientiyritysten johtajille suunnattu kysely tehtiin 29.–31.8.2023. Kyselyyn vastasi 99 yritystä. Kysely lähetettiin merkittäville vientiä harjoittaville yrityksille eri puolille Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.
