Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvaneen 0,3 prosenttia suhteessa edelliseen neljännekseen. Vuositasolla oltiin 0,5 prosenttia viime vuoden tason yläpuolella. Bruttokansantuotteen kasvu on vauhdittunut hieman keväästä, mutta toistaiseksi ei voida puhua varsinaisesta nousukaudesta, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
”Ensimmäinen varsinainen kansantalouden tilinpidon mukainen bruttokansantuotelukema jäi hieman kaksi viikkoa sitten julkistetusta ennakollisesta tiedosta. Silloin Tilastokeskus arvioi bruttokansantuotteen nousseen neljännesvuositasolla 0,4 prosenttia. Tilanne on silti parempi kuin vuoden toisella neljänneksellä, jolloin bruttokansantuote kasvoi vain 0,1 prosenttia, vaikka vienti toipui silloin alkuvuoden satamalakoista”, sanoo Appelqvist.
Ennakkotietoihin verrattuna saatiin tänään tarkempia tietoja kasvun rakenteesta bruttokansantuotteen alaerien osalta. Alaerät maalaavat jossain määrin ristiriitaisen kuvan talouden tilanteesta. Vienti kehittyi syksyllä jopa yllättävän hyvin, mutta yksityisen kulutuksen alakulo sai jatkoa. Yksityinen kulutus oli matalammalla tasolla kuin vuoden 2020 alussa ennen koronapandemian alkua.
”Paljon on laskettu kotimaisen kulutuksen elpymisen varaan talouskasvun käynnistäjänä, mutta toistaiseksi tilanne on vaisu. Heikentynyt työllisyys ja kotitalouksien matala luottamus ovat vieneet pohjaa kulutukselta. Niin kauan kuin bruttokansantuotteen ylivoimaisesti suurin erä supistuu, ei voida kansantalouden tasolla yltää erityisen huikeisiin lukemiin”, arvioi Appelqvist.
Investointien osalta myönteistä on se, että rakennusinvestointien pitkään jatkunut raju sukellus näyttäisi tulleen päätökseen. Rakentaminen on edelleen matalalla tasolla, mutta syksyllä nähtiin jo orastavaa kasvua. Sen sijaan teolliset investoinnit koneisiin ja laitteisiin kehittyivät toisena peräkkäisenä neljänneksenä kehnosti.
Alaeristä myönteisimmät uutiset löytyvät viennistä. Vienti kehittyi vuoden kolmannella neljänneksellä vahvasti. Erityisen hyvää oli palveluviennin kehitys, mutta myös tavaravienti jatkoi nousussa.
”Euroalueen haasteet varjostavat viennin tulevaisuudennäkymiä, mutta toteutuneeseen kehitykseen on syytä olla tyytyväinen. Erityisesti palveluviennin elpyminen on loistava uutinen. Hyvät uutiset valavat uskoa siihen, että teollisuusyritykset jaksavat edelleen sinnitellä ja luottaa siihen, että pidemmän päälle rahapolitiikan löystyminen tulee kyllä vahvistamaan kysyntää laaja-alaisemmin, kun korkojen lasku saa investointeja liikkeelle Euroopassa”, toteaa Appelqvist.
