Työnantajan maksamat oikeudellisen neuvonnan kustannukset
Keskuskauppakamari kannattaa tuloverolakiin ehdotettua uutta säännöstä (TVL 69 e), joka koskisi työnantajan maksamia työntekijän oikeudellisen neuvonnan kustannuksia. Säännös mahdollistaisi siinä säädettyjen edellytysten täyttyessä, että työnantaja voisi kustantaa oikeudellista neuvontaa työntekijälleen verovapaasti ja se soveltuisi rikosasioiden lisäksi myös riita-asioihin ja hallinnollisten seuraamusten määräämiseen. Esitetty lainmuutos korjaisi KHO 2023:116 jälkeen syntynyttä kohtuutonta ja eräiltä osin tulkinnanvaraista oikeustilaa.
Hallituksen esitysluonnos on pääosin selkeästi kirjoitettu ja kattavasti perusteltu. Keskuskauppakamari kuitenkin esittää seuraavat huomiot esitysluonnokseen.
Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että säännös soveltuu varsinaisessa työsuhteessa olevien henkilöiden lisäksi myös toimitusjohtajaan sekä hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniin. Tämä näkökohta on huomioitu esitysluonnoksen perusteluissa.
Perusteltua on myös, että verovapaata korvattavuutta ei rajoiteta vain rikosasioihin vaan myös riitaasioihin ja hallinnollisten seuraamusten määräämiseen. Viimeksi mainitun osalta esityksen perusteluissa mainitaan esimerkkinä seuraamuksen määräämistä käsittelevän hallintoviranomaisen kuulemiskirjeen johdosta annettavan vastineen tai selvityksen laatimisesta aiheutuneet neuvontakulut. Tältä osin perusteluita tulisi täydentää siten, että myös seuraamuksen määräämisestä valittamisesta hallintotuomioistuinprosessissa aiheutuvat kustannukset ovat säännöksen tarkoittamia kustannuksia. Näin asiaan ei varmuudella liittyisi tulkintaepävarmuutta.
Muutos ehdotetaan tulemaan voimaan vuoden 2026 alusta, ja sitä sovellettaisiin
ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Ehdotettu voimaantulosäännös tarkoittanee sitä, että muutosta voitaisiin soveltaa ensi kerran sellaisiin neuvontakuluihin, jotka työnantaja suorittaa 1.1.2026 tai sen jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että verovapautta ei voitaisi soveltaa sellaisten työntekijöiden osalta, joiden kustannukset työnantaja on maksanut KHO:n päätöksen jälkeen mutta kuitenkin ennen lain voimaantuloa. Keskuskauppakamari ehdottaa
verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun ja verotuksen kohtuullisuuden perusteella harkittavaksi sitä, että ehdotettua muutosta sovellettaisiin takautuvasti myös sellaisiin oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin, jotka on suoritettu KHO:n päätöksen jälkeen mutta kuitenkin ennen lain voimaantuloa.
Lahjoitusvähennys
Lahjoitusvähennykseen ehdotettujen muutosten osalta Keskuskauppakamarilla ei ole huomautettavaa.
Keskuskauppakamari kiinnittää kuitenkin yleisesti huomiota siihen, että lahjoituksen saajan toiminnan tarkoitukseen liittyvät soveltamisalan pistemäiset laajennukset saattavat käytännössä aiheuttaa tulkinnanvaraisia tilanteita ja ovat myös alttiita poliittisille muutosriskeille hallituspohjan muuttuessa. Tästä näkökulmasta lahjoitusvähennyksen soveltamisalan yleisempääkin laajentamista yleishyödylliseksi katsottavaan toimintaan voisi pitää perusteltuna. Koska nyt valittujen laajennusten
taustalla ovat viime kädessä poliittiset valinnat, tulisi jatkovalmistelussa huolehtia siitä, että soveltamisalan laajennukset ovat riittävän tarkasti määritellyt.
