Keskuskauppakamari kannattaa selvityksen ehdotusta lisätä AVL 85 §:ään uusi ohjattua liikuntaa koskeva säännös, jolla pyrittäisiin selventämään ja laajentamaan liikuntapalveluja koskevan alennetun 13,5 %:n verokannan soveltamisalaa. Kyseessä olisi liikunta- ja urheilualalle tärkeä uudistus, joka parhaimmillaan alentaisi liikunnan kustannuksia siltä osin kuin alennuksen vaikutus siirtyisi kuluttajahintoihin.
Nykyisin ohjatun liikuntatoiminnan määritelmä on käytännössä vaikeasti tulkittava. Monissa tilanteissa verovelvolliset joutuvatkin hakemaan ennakkoratkaisun erityisesti silloin, kun kyse on uusista tai hieman muokatuista liikuntapalveluista. Vaikka asia on fiskaalisesti suhteellisen rajallinen, oikeuskäytäntöä rajanvedosta on kertynyt runsaasti. Esimerkkinä voidaan mainita tuore KVL:n ennakkoratkaisu 2026/11 (Fustra), joka ei toistaiseksi ole lainvoimainen.
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan soveltamisalan laajentaminen ehdotuksen mukaisesti siten, että kaikkeen ohjattuun harrasteliikuntaan sovellettaisiin alennettua verokantaa, vähentäisi tulkintaepäselvyyksiä, vaikkakaan se ei niitä kokonaan poistaisi. Tulkinnanvaraa jäisi todennäköisesti edelleen esimerkiksi henkilökohtaisen valmennuksen (PT) ja opetuksen välisiin rajanvetoihin.
Selvityksessä on katsottu, että laissa tarkoitettuna urheilu- tai liikuntatuntien harjoittamisena ei kuitenkaan lähtökohtaisesti pidettäisi valmentamista ammattimaiseen urheiluun taikka liikunnanohjaajille, valmentajille tai muille liikunta-alan
ammattihenkilöille annettavaa koulutuspalveluna pidettävää opetusta. Tämä tarkoittaisi, että sama palvelu voisi olla eri verokannan piirissä riippuen asiakkaan asemasta: kilpaurheilijaan (esim. sponsorituloja tai palkintorahoja saava) sovellettaisiin 25,5 %:n verokantaa, kun taas harrastajalle vastaava palvelu olisi 13,5 %:n verokannan alaista. ALV-direktiivi ei lähtökohtaisesti tee selvää eroa kilpaurheilun ja harrasteliikunnan välillä, eikä myöskään selvityksessä viitatun EUT:n oikeuskäytännön perusteella tällaista erottelua näytettäisi edellytettävän. Selvitystä olisi hyvä tarkentaa tältä osin.
Selvityksessä ehdotettu toinen vaihtoehto, jossa alennettu verokanta poistettaisiin kaikilta liikuntapalveluilta ja ne verotettaisiin yleisellä 25,5 %:n verokannalla, olisi ristiriidassa selvitykselle asetetun tavoitteen kanssa. Muutos todennäköisesti lisäisi painetta hintojen nousuun ja olisi ristiriidassa liikunnan edistämiseen ja kansanterveyteen liittyvän tavoitteen selkiyttää liikunta-alan toimijoiden arvonlisäverokohtelua liikkumiseen kannustavaksi kanssa.
