On sekä Suomen ulkomaankaupan että huoltovarmuuden kannalta tärkeää, että meriliikenne sujuu ympärivuotisesti ilman katkoksia.
Jäänmurto on edellytys pohjoisessa toimivien teollisuusyritysten viennille, mutta myös tehtaiden raaka-ainetuonnille.
Teollisuuden merirahteja ei ole mahdollista korvata, sillä kuljetusten osittainenkin siirtäminen maantie- tai raideliikenteeseen heikentäisi koko muun liikennejärjestelmän tasapainoa ja toimivuutta. Yrityksillä on kustannussyistä hyvin pienet varastot, joten tilapäisetkin häiriöt logistiikkaketjuissa vaikuttavat tuotantoprosesseihin ja tavaratoimituksiin.
Suomella on kahdeksan jäänmurtajaa. Vanhimmat niistä ovat 1970-luvulla rakennetut Urho ja Sisu sekä vuonna 1954 rakennettu ja vuonna 1979 uusittu Voima.
Suomen jäänmurtajalaivasto on suuri, mutta käyttökustannuksiltaan kallis. Myös jäänmurtajien ympäristöystävällisyydessä on parantamisen varaa.
Rahtiliikenne on siirtymässä ympäristösyistä kookkaampiin laivoihin. Nykyiset murtajat eivät kykene avaamaan niille riittävän leveitä väyliä.
Uusien jäänmurtajien hankinta on mittava investointi, joten hankkeeseen liittyviä näkökulmia on syytä käsitellä perusteellisesti.
Yhden jäänmurtajan rakennuskustannukset ovat teknisistä ratkaisuista riippuen noin 200 miljoonaa euroa. Uusien jäänmurtajien käyttöönotto vähentäisi kuitenkin heti jäänmurtajien käyttöön ja ylläpitoon tarvittavia rahasummia. Vanhojen jäänmurtajien käyttö on kallista, lähinnä suuren polttoainekulutuksen ja korkeiden huoltokustannusten takia.
Jäänmurtajahankinnat ovat Suomelle välttämättömyysinvestointeja, joiden avulla taataan Suomen ulkomaankaupan sujuvuus ja toimivuus pitkälle tulevaisuuteen. Hankinnan jättämättä tekeminen tulee paljon uusien jäänmurtajien yhteenlaskettua hintaa kalliimmaksi.
POIS Jäätilanteen aiheuttamat katkokset pohjoisessa toimivien yritysten tavaraviennissä ja raaka-ainetuonnissa aiheuttaisivat miljoonien eurojen menetykset. Pidemmällä aikavälillä kustannus olisi tätäkin paljon suurempi, sillä osa suomalaisyritysten asiakkaista siirtyisi toimitusongelmien takia muiden yritysten asiakkaiksi.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvittavat toimenpiteet liittyvät olennaisesti jäänmurtoon.
Ilmaston lämpeneminen ei vähennä jäänmurtajien tarvetta, sillä ahtojään määrä kasvaa lämpiminä talvina jäämassojen liikkumisen takia. Ahtojään kasaantuminen paksuiksi valleiksi on ongelmallista laivaliikenteelle, eivätkä varsinkaan heikkotehoisemmat rahtilaivat etene ilman säännöllistä jäänmurtoa.
Vanhimmat jäänmurtajat ovat vanhan teknologiansa takia saastuttavia. Suurin vaikutus jäänmurtamisella on kuitenkin kauppalaivaston päästöihin, sillä rahtilaivojen polttoaineen kulutus ja siten myös hiilidioksidipäästöt nousevat, jos väylät eivät ole moitteettomassa kunnossa talvikauden aikana. Jäänmurtajilla on keskeinen rooli koko kuljetusketjun päästöjen vähentämisessä.
Turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuminen ja siihen liittyvät Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemukset tekevät jäänmurtajien hankinnasta myös maanpuolustuksen kannalta merkittävän ratkaisun.
Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö on tiivistynyt huomattavasti, varsinkin puolustuksessa. Yhteinen eteneminen jäänmurtajien hankinnassa vähentäisi kustannuksia ja turvaisi molemmille maille välttämättömän laivaliikenteen ympäri vuoden. Kummankin valtion vanhimmat jäänmurtajat ovat elinkaarensa päässä, ja maiden kannattaisi edetä yhdessä uusien jäänmurtajien hankinnassa
Ruotsi aloittaa kahden jäänmurtajan hankinnan ensi vuonna, ja uudet alukset on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2027.
Suomessa on syytä tehdä jäänmurtajien hankintaan liittyvät selvitykset nopeasti, jotta Suomen ja Ruotsin väliset synergiaedut olisivat mahdollisimman suuret. Yhteinen eteneminen mahdollistaisi myös EU-rahoituksen hyödyntämisen.
Juho Romakkaniemi ja Paula Lehtomäki
Kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa 20.1.2023.
