Vuonna 2022 tulee voimaan veromuutoksia eri sektoreilla. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää listaa yritystoimintaan vaikuttavat verotrendit vuodelle 2022.
Verokannustimia tarjolla ainakin määräajaksi
Hallituksen suosimat määräaikaiset verokannustimet saavat jatkoa, kun kotitalousvähennystä korotetaan osittain sekä vähennyksen enimmäismäärän että kustannuksista vähennettävän prosenttiosuuden osalta.
Vuosina 2022–2027 aikana korotettua kotitalousvähennystä sovelletaan lämmitysjärjestelmäremontteihin, joissa öljylämmitys vaihdetaan muita kuin fossiilisia polttoaineita käyttävään lämmitysjärjestelmään.
Lisäksi kotitalousvähennyksen korotus koskee kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä vuosina 2022–2023. Koska kotitalousvähennyksen voi tehdä myös työstä, joka on teetetty verovelvollisen vanhempien tai isovanhempien käyttämässä asunnossa, korotettua kotitalousvähennystä voi hyödyntää esimerkiksi hoiva- tai siivouspalveluiden hankkimiseen ikääntyneille sukulaisille. Kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluja tarjoavien yritysten kannattaa ottaa selvää muutoksista, jotta ne pystyvät tarvittaessa opastamaan asiakkaitaan kotitalousvähennystä koskevissa kysymyksissä.
Myös liikenteen päästövähennyksiin tähtääviä verokannustimia lisätään, kun autovero poistetaan nollapäästöisiltä autoilta, ja verotuksen painopistettä siirretään ajoneuvoveroon. Lisäksi vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa. Verotusarvon alennus on voimassa vuoteen 2025, kuten myös aiemmin voimaantulleet verokannustimet liittyen nollapäästöisiin työsuhdeautoihin ja sähköauton latausedun verovapauteen. Koska työsuhde-etuihin liittyvät verokannustimet kohdistuvat työntekijään eivätkä työnantajaan, ne eivät välttämättä tosiasiallisesti kannusta työnantajia tarjoamaan vähäpäästöisiä työsuhdeautoja tai sähköauton latausetua työntekijöille.
T&K-toiminnan määräaikainen verokannustin saa lisävauhtia, kun yritysten hyväksyttäviltä tutkimusorganisaatioilta hankkiman tutkimustyön ylimääräistä verovähennysoikeutta korotetaan 150 %:iin ja lain voimassaoloaikaa pidennetään vuoteen 2027. Lisävähennys tuli alun perin voimaan vuoden 2021 alusta 50 %:n suuruisena. Myös pidempiaikainen T&K-toiminnan verokannustin saattaa olla näköpiirissä, sillä parlamentaarinen TKI-työryhmä suhtautui joulukuussa antamassaan loppuraportissa varovaisen positiivisesti pysyvän ja nykyistä laaja-alaisemman T&K-verokannustimen käyttöönottoon.
Veropohjan railoja valetaan umpeen
Viime vuosikymmenellä kansainvälisen verotuksen muutokset johtuivat etenkin OECD:n ja EU:n hankkeista, joilla ehkäistään veropohjan aukkoja ja voitonsiirtoa alemman verotason maihin. Sen sijaan tällä vuosikymmenellä Suomi on tilkinnyt veropohjan railoja pääosin omin voimin. Vuoden 2021 alussa voimaan tulleet osinkoverotuksen menettelymuutokset ja yhteisöjen yleisen verovelvollisuuden laajentaminen saavat jatkoa, kun suurten yritysten maksamien korkomenojen verovähennyskelpoisuutta tiukennetaan vuonna 2022.
Hallitus jättää portin auki jatkokiristyksille vielä tällä hallituskaudella, vaikka toteutettu muutos oli jo kolmas korkovähennysoikeuden kiristys kymmenen vuoden aikana, ja Suomen korkovähennysrajoitukset ovat jo nyt huomattavasti EU-direktiivin tasoa tiukemmat. Veronkiristysten vaikutuksia ulkomaisiin sijoituksiin olisi tärkeää arvioida, jotta jatkossakin päästään iloitsemaan ulkomaisten sijoittajien vauhdittamista yritysten kasvutarinoista.
Myös konserniyritysten ja muiden etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua koskeva siirtohinnoittelusäännös muuttuu vuoden 2022 alusta lukien. Muutoksen tavoitteena on, että Verohallinto voisi tehdä siirtohinnoitteluoikaisuja OECD:n malliverosopimuksen ja OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden koko laajuudessa. Koska siirtohinnoitteluriidat venyvät helposti jopa kymmenen vuoden mittaisiksi, muutoksen mahdolliset vaikutukset kannattaa selvittää Verohallinnolta etukäteen.
Vuosi 2022 on uusiin veroihin valmistautumisen aikaa
Vuonna 2022 yritykset ja Verohallinto valmistautuvat moniin uusiin veroihin. Hallitus on päättänyt ottaa käyttöön hallituskauden loppumetreillä muun muassa kaivosveron, taloudellisen työnantajan käsitteeseen perustuvan palkkatulon verotusoikeuden laajennuksen, yksityishenkilöiden maastapoistumisveron sekä veron kiinteistösijoitusrahastojen Suomesta saamille voitoille. Valmistelussa on lisäksi muun muassa maakuntavero, terveysperusteinen vero sekä laajamittainen kiinteistöverotuksen uudistus.
Erittäin merkittävää valmistautumista suuriin konserneihin kuuluvilta yrityksiltä ja Verohallinnolta vaatii OECD:n valmistelema globaali 15 %:n minimivero, jonka toimeenpano yhtenäistetään EU-alueella direktiivillä. Minimivero on tarkoitus ottaa käyttöön hyvin kiireisellä aikataululla jo vuonna 2023. Samat yritykset varautuvat lisäksi maakohtaisten verotietojen julkiseen raportointiin EU:ssa vuodesta 2023 lähtien.
Vuodelle 2023 valmistellaan myös energiadirektiivin uudistusta. Muutos toisi veron piiriin uusia polttoaineita. Lisäksi direktiiviehdotukseen sisältyvät verotasojen yhtenäistämisvelvoitteet voisivat nostaa yritysten energia- ja logistiikkakustannuksia erityisesti EU:n pohjoislaidalla.
Vaikka kaikki uudet verot eivät välttämättä lisäisi yritysten verokustannuksia ja valtion verotuottoja, ne taatusti aiheuttavat työtä niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Ei tarvitse omata yliluonnollisia kykyjä povatakseen kiireistä vuotta veroasiantuntijoille.