Työllisyyskehitys on jatkunut syyskuun aikana yllättävän hyvänä suhdanteen heikkenemisestä huolimatta. Työttömyyden kehitys ei ole kuitenkaan ollut yhtä myönteistä, ja työttömyysaste on kohonnut kohtalaisen vauhdikkaasti. Keskuskauppakamarin pääekonomisti ei pidä suurena ihmeenä kasvavaa työllisyyttä heikossa taloustilanteessa, sillä heikkenevään suhdanteeseen lähdetään tilanteesta, jossa yrityksiä riivaa voimakas työvoimapula, joka osin edistää työpaikkojen säilymistä.
Työllisyyskehitys on jatkunut syyskuun aikana jopa yllättävän hyvänä. Tilastokeskuksen aamuisen julkistuksen perusteella työllisiä oli syyskuussa 86 000 enemmän kuin vuosi sitten.
Työllisyysasteen trendi nytkähti sekin ylöspäin ja päätyi 73,8 prosenttiin. Pääasiallinen työllisyyden nousu nähtiin jo viime vuonna, mutta myös tämän vuoden aikana on yhä edetty pikkuhiljaa työllisyyden osalta ylöspäin, ja syyskuun trendilukema on toistaiseksi vuoden korkein.
”Hyvänä jatkuva työllisyyskehitys haastaa jossain määrin vallitsevaa tulkintaa heikkenevästä suhdannetilanteesta. En silti itse onnistu näkemään varsinaista ristiriitaa. Täytyy muistaa, että suhdannekäänteet vaikuttavat työmarkkinoihin pitkällä viiveellä. Ei ole ihme, että työllisyys on kasvussa talouden näkymien ollessa pakkasella, sillä heikkenevään suhdanteeseen lähdetään tilanteesta, jossa yrityksiä riivaa voimakas työvoimapula”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Työttömyys noussut vauhdikkaasti
Appelqvistin mukaan jonkinlainen orastava merkki työmarkkinatilanteen pehmenemisestä on se, ettei työttömyyden kehitys ole ollut viime kuukausina likimainkaan yhtä myönteistä. Työttömänä oli syyskuussa 189 000 henkeä eli vain 2000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi nousi jo 7,2 prosenttiin.
Työttömyysasteen trendin osalta paras lukema nähtiin huhtikuussa, kun käytiin 6,4 prosentissa. Sen jälkeen työttömyyden nousu on ollut kohtalaisen vauhdikasta, tosin nousutahti pikemminkin hidastui syyskuussa.
”Käytännössä työllisyyden ja työttömyyden samanaikainen nousu kertoo työvoiman kasvusta, eli ihmisiä on siirtynyt työmarkkinoille. Jatkossa on keskeistä seurata sitä, jääkö työttömyyden kohoaminen tilapäiseksi, jolloin uudet työmarkkinatulokkaat löytävät melko nopeasti töitä, vai onko työttömyys jo kääntynyt pysyvämpään nousuun”, sanoo Appelqvist.
Appelqvistin mukaan vallitsevaan työllisyyskehitykseen voidaan suhdannemielessä olla edelleen melko tyytyväisiä.
”Suomen talous kärsii kroonisesta työvoimapulasta, joka itse asiassa normaalissa suhdannetilanteessa jarruttaa talouden kasvua. Pula osaavasta työvoimasta on talouden keskeisiä kipupisteitä, mutta nyt koettavassa heikkenevässä suhdannetilanteessa se saattaa osin edistää työpaikkojen säilymistä ja pehmentää siten vaikutuksia muualle talouteen” sanoo Appelqvist.
Työvoiman kysynnän lasku ei Appelqvistin arvion mukaan välttämättä heijastu kovin suurena työttömyyden nousuna, vaan pikemmin ylikuumentuneen työmarkkinan rauhoittumisena.
”Isompi työllisyyden lasku vaatisi jo kohtalaisen rajun taantuman, eikä sellaista ole toistaiseksi näkyvissä”, sanoo Appelqvist.
