Kestävä julkinen talous ja talouskasvu

Keskuskauppakamarin hallitusohjelmatavoitteet

Suomi valmistautuu tuleviin vaaleihin sekä edessä häämöttävään 2020-lukuun toiveikkaissa tunnelmissa. Vienti vetää, verotulot kasvavat, työllisyys paranee kohisten ja valtion velanotto on päättymäisillään.

Suomi on saanut takaisin itsevarmuutensa, joka menetettiin finanssi- ja velkakriisin syövereihin vuosikymmenen alussa. Menetetty vuosikymmen on takana, ja kaikki edellytykset Suomen uuteen kukoistukseen ovat olemassa.

Tyytyväisyyteen ei kuitenkaan pidä tuudittautua. Nyt eduksemme toimiva maailmanlaajuinen taloussuhdanne kääntyy ennen pitkää Suomesta riippumatta. Vaikeisiin aikoihin valmistavat päätökset on tehtävä ennakolta.

Suomea kohtaavat haasteet ovat vaikeita, mutta eivät ylivoimaisia. Meidän on vain kerättävä rohkeutta tarttua ratkaisuihin.
Yksi suurimpia ongelmiamme on väestön ikääntyminen: vuonna 2020 sataa työikäistä kohden on noin 60 lasta ja vanhusta, ja väestöllinen huoltosuhde nousee edelleen.

Työllisyysastetta on pystyttävä nostamaan, jotta suomalaisesta työstä ja yrittämisestä kerättyjen verojen maksu ei jää liian kapeille harteille. Vain näin pidämme yllä suomalaisten vankkaa tukea nykymuotoiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.

1. Työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin

Tehokkain tapa vahvistaa hyvinvointivaltiota on nostaa työllisyysastetta nykyisestä 72 prosentista aina 80 prosenttiin ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Työllisyysasteen nostoon ei ole yhtä ratkaisevaa keinoa, vaan tarvitsemme useita rakenteellisia uudistuksia. Työn teettämisen ja tekemisen on oltava aikaisempaa kannattavampaa niin työntekijöiden kuin työnantajienkin näkökulmasta.

Ratkaisu

  • Työvoimapolitiikasta tehdään velvoittavampaa hyödyntämällä mm. palkkatukea, starttirahaa ja uudelleenkoulutusta.
  • Laajennetaan paikallista sopimista yrityksissä pitäen perälautana toimialakohtaisia työehtosopimuksia.
  • Uudistetaan yhteistoimintalakia nostamalla lain soveltamisalaa 50 hengen yrityksiin.
  • Pienennetään työvoiman kohtaanto-ongelmaa lisäämällä investointeja tiestöön ja raideliikenteeseen, poistamalla varainsiirtovero pitkän aikavälin kuluessa sekä lisäämällä kaavoitusta ja tiivistämällä kaupunkirakennetta erityisesti pääkaupunkiseudulla.
  • Poistetaan maahanmuuton saatavuusharkinta, myönnetään Suomessa valmistuneille opiskelijoille automaattisesti pysyvä oleskelulupa ja nopeutetaan työlupien myöntämisprosessia.
  • Varmistetaan kaikille vähintään toisen asteen koulutus mm. 10-luokan velvoittavuutta lisäämällä, opinto- ja uraneuvontaa tehostamalla ja oppisopimusten käyttöä laajentamalla.
  • Toteutetaan työllisyyttä edistävä perhevapaauudistus pienentämällä asteittain kotihoidontukea ja jakamalla vanhempainpäiväraha tasapuolisemmin vanhempien kesken.
  • Jatketaan ikääntyneiden henkilöiden työllisyyttä kohentavia toimia esimerkiksi työttömyysputkea edelleen lyhentämällä.
  • Lisätään työllisyyttä edistäviä kokeiluja ja arvioidaan niiden vaikutuksia laadukkailla selvityksillä.

2. Sosiaaliturvan ja ansiotulo­verotuksen yhteensovittaminen

Verotusta kehitettäessä tulee palauttaa mieleen sen perimmäinen tehtävä – kerätä yhteiskunnan toiminnalle tarvittavat varat mahdollisimman reilusti ja tehokkaasti.

Suomen kilpailukyky perustuu korkean arvonlisän työhön ja Suomen vahvuudet ovat koulutuksessa ja osaamisessa. Kireä työnverotus ja ankara progressio kannustavat kuitenkin työn sijasta satsaamaan pikemminkin vapaa-aikaan. Lisäksi sosiaaliturvajärjestelmästä on muodostunut vuosikymmenten kuluessa vaikeasti hahmotettava kokonaisuus, joka sisältää moninaisia kannustinloukkuja.

Kannustinloukkujen ja kireän verotuksen aiheuttamat käyttäytymisvaikutukset tulee ottaa huomioon, kun sosiaaliturvaa ja verotusta kehitetään. Vain näin voidaan nostaa työllisyysastetta ja ylläpitää hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Työnteon on oltava kaikissa tilanteissa kannattavaa.

Sosiaaliturvaa ja verotusta täytyy tarkastella kokonaisuutena. Useat hallitukset ovat kohdistaneet ansiotuloverotuksen kevennykset erityisesti pieni- ja keskituloisille. Pienituloisten osalta ongelma ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole verotuksessa, vaan erilaisissa tulonsiirroissa, joiden menetys voi johtaa jopa 100 prosentin marginaaliveroon.

Ratkaisu

  • Kehitetään ansiotulojen verotusta ja sosiaaliturvaa siten, että työn tekeminen ja vastaanottaminen on kaikissa tilanteissa kannattavaa.
  • Porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysetuus.
  • Poistetaan ansiosidonnaisen päivärahan ja perusturvan välinen yhteys. Näin perusturvan korotukset voidaan toteuttaa ilman vaikutusta ansiosidonnaiseen päivärahaan.
  • Kevennetään ansiotulojen verotusta ja asetetaan ylin marginaalivero 50 prosenttiin.

3. Yritysverotus osana kansainvälistä toimintaympäristöä

Yritysten toimiminen globaaleilla markkinoilla edellyttää yritysverotuksen kilpailukyvystä huolehtimista.

Verotuksen kilpailukykyisyys muodostuu useasta eri tekijästä: selkeästä veropohjasta, kilpailukykyisestä yhteisöverokannasta, kohtuullisesta kokonaisveroasteesta ja ennakoitavuudesta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ennakoitavuusvaatimus koskee lainsäädännön ajantasaisuutta, veroviranomaisten menettelyjä sekä veropolitiikkaa.

Ratkaisu

  • Yhteisöverokantaa on alennettava keskeisiä kilpailijamaita seuraamalla.
  • Verolainsäädäntöä on vuosihuollettava ja ajantasaistettava. Sääntelyssä on otettava huomioon EU-oikeus ja kansainväliset toimet.
  • Suomi-lisästä on luovuttava. Verolainsäädännöstä ei pidä tehdä ankarampaa tai byrokraattisempaa kuin mitä EU-direktiivit ja kansainväliset sopimuksen edellyttävät.
  • Kansainvälinen kaksinkertainen verotus on poistettava tehokkaasti kaikissa tilanteissa. Yritysten oikeussuojakeinot on varmistettava.
  • Yritysten ja viranomaisten yhteistyötä on lisättävä mm. ennakollisessa ohjauksessa, veroriitojen välttämisessä ja kansainvälisten veroriitojen ratkaisussa.