Työllisyysaste 80 prosenttiin

Osaajapula, rakenteellinen työttömyys, väestön ikääntyminen ja kestävyysvaje vaativat kaikki ratkaisuja. Yhteistä näille ratkaisuille on, että niillä on pyrittävä työllisyysasteen nostamiseen nykyisestä.

Julkinen talouden hyvinvointi määräytyy pitkälti työllisyysasteen mukana. Korkea työllisyys laajentaa ansiotuloveroasteen veropohjaa – mitä enemmän verotettavia, sitä korkeampi verotuotto. Toisaalta työllisten korkeammat tulot lisäävät myös kulutusta ja siten kulutusverojen kertymää. Käänteisesti työlliset ihmiset käyttävät vähemmän sosiaaliturvaa ja ovat kaiken lisäksi keskimäärin terveempiä. Työn tekeminen ei ole itseisarvo, mutta siitä huolimatta työllisyys on monella tavalla ihmisten hyvinvoinnin keskiössä.

”Työn tekeminen ei ole itseisarvo, mutta siitä huolimatta työllisyys on monella tavalla ihmisten hyvinvoinnin keskiössä.”

Istuva hallitus on myös nähnyt työllisyysasteen kohottamisen tärkeyden ja asettanut tavoitteekseen hallituskauden lopussa 75 prosentin työllisyysasteen tason. Koronakriisi on muuttanut työllisyysasteen ajallista kehitystä, mutta rakenteellinen tarve työllisyysasteen kohottamiselle ei ole hävinnyt mihinkään – päinvastoin.

Keskuskauppakamari tukee Suomen hallituksen pyrkimyksiä nostaa työllisyysaste pysyvästi 75 prosentin tasolle tällä hallituskaudella ja kohti 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen itselleen asettama tavoite on niin tärkeä, että Keskuskauppakamari on luonut verkkosivuston, jolla työllisyystavoitteen toteutumista on mahdollista seurata. Sivustolla pidetään myös kirjaa hallituksen työllisyystoimista.

Käy katsomassa työllisyystavoitteen nykytila: