Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 0,3 prosenttia suhteessa edelliseen neljännekseen. Vuositasolla jäätiin yhä reippaasti pakkaselle. Kokonaistuotannon taso oli keväällä 1,2 vuodentakaiseen alempana.
Ensimmäinen varsinainen kansantalouden tilinpidon mukainen bruttokansantuotelukema vastaa suurin piirtein kaksi viikkoa sitten julkistettua ennakollista tietoa. Silloin Tilastokeskus arvioi bruttokansantuotteen nousseen neljännesvuositasolla 0,4 prosenttia.
”Bruttokansantuote on kehittynyt vuoden alkupuoliskolla pelättyä paremmin, eikä Suomi enää ole taantumassa siinä mielessä, että kokonaistuotanto supistuisi. Mistään merkittävämmästä nousukaudesta ei silti voi vielä puhua, vaan ainoastaan laskujakson päättymisestä”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Ennakkotietoihin verrattuna saatiin tänään tarkempia tietoja kasvun rakenteesta bruttokansantuotteen alaerien osalta.
Alaerien tarkempi tarkasteleminen paljastaa edelleen heikkoutta vuoden toisen neljänneksen lukemista. Keskeisistä yksityisistä kysyntäeristä nousussa oli ainoastaan vienti, joka elpyi keväällä satamat sulkeneiden lakkojen jälkeen. Muita valopilkkuja ei löydy. Viennin lisäksi toisella neljänneksellä kasvussa olivat vain julkinen kulutus ja julkiset investoinnit. Sekä yksityiset investoinnit että yksityinen kulutus supistuivat.
”Elpymisen todelliset edellytykset ovat pikkuhiljaa vahvistumassa, mutta kaikki kasvutekijät ovat yhä hauraita. Eteenpäin katsottaessa merkittävin myötätuulitekijä on muodostumassa rahapolitiikasta, mutta laskevat korot välittyvät reaalitalouteen viiveellä. Laaja-alaista vankalla pohjalla olevaa nousua on lupa odottaa vasta ensi vuoden puolella”, arvioi Appelqvist.
Jonkinlaisena positiivisena merkkinä voi pitää sitä, että rakennusinvestointien pitkään jatkunut voimakas supistuminen tasaantui. Valitettavasti teolliset investoinnit laskivat kuitenkin selvästi, joten kokonaisuudessaan investointikehitys oli edelleen kehnoa. Tärkein kasvun jarru oli kuitenkin yksityinen kulutus, joka supistui reippaasti.
”Työllisyyden heikentyminen painaa tällä hetkellä yksityistä kulutusta ja hidastaa talouden elpymistä. Jatkossa tilanne paranee korkojen laskun myötä, mutta kulutuksen selkeään elpymiseen saadaan vauhtia vasta siinä vaiheessa, kun työllisyys kääntyy nousuun. Myöskään vientikysynnän osalta ei voida vielä puhua selkeästä käänteestä, koska euroalueen teollisuuden tilanne jatkuu hauraana”, toteaa Appelqvist.
Nopeimmin korkojen lasku välittyy Suomen talouteen kotitalouksien kulutuskysynnän kautta, kun vaihtuvakorkoisten lainojen korkomenot pienenevät. Vientikysynnän ja investointien vauhdittuminen tulee viemään jonkin verran pidempään.
