Suomalaisten yritysten odotukset ensi vuoden osalta ovat parantuneet edellisvuodesta selvästi, selviää Euroopan kauppakamarien kattojärjestön Eurochambresin syys-lokakuussa tekemästä laajasta eurooppalaisesta kyselystä. Odotukset ovat Suomessa eurooppalaisiin yrityksiin vertailtaessa keskimääräistä valoisampia. Kyselyyn vastasi noin 42 000 yritystä 27 Euroopan maasta.
Lähes puolet kyselyyn vastanneista suomalaisyrityksistä odottaa liikevaihtonsa kasvavan ensi vuonna. Uskoa riittää etenkin kotimaisen kysynnän kasvun paranemiseen. Vain 14,4 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä ennakoi kotimaisen myyntinsä laskevan.
Odotukset ovat vahvoja kaikilla toimialoilla. Tilanne on paras kaupan toimialalla, jossa 51,6 prosenttia vastaajista odottaa liikevaihtonsa kasvavan. Myös pessimistisimmällä toimialalla eli rakentamisessa on varsin myönteinen arvio liikevaihdon kehityksestä. Rakennusalalla yli 40 prosenttia uskoo liikevaihdon kasvuun, mutta noin 22 prosenttia arvioi, että liikevaihto laskee vielä tulevanakin vuonna.
”Suomalaisten yritysten odotukset ensi vuoden suhdanteesta ovat eurooppalaisessa vertailussa keskimääräistä parempia. Erityisesti kotimaisen kysynnän odotetaan kasvavan voimakkaasti ja kiskovan taloutta pois pitkästä heikosta suhdannejaksosta”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Kaikki kyselyn osa-alueet eli vienti, työllisyys, investoinnit, kotimainen liikevaihto sekä arvio yleisen toimintaympäristön kehityksestä ovat selvästi plussalla verrattuna edellisvuoteen. Erityisesti usko toimintaympäristön paranemiseen ja kotimaisen liikevaihdon kasvuun olivat vahvoja. Vielä viime vuonna suomalaisyritysten näkymät olivat Euroopan surkeimpien joukossa.
”Viime vuosi oli meillä synkkä ja sen takia Suomi on eurooppalaisessa vertailussa noussut huimasti. Kun lähtee pohjalta, on helppo tehdä näyttävä hyppy. On tietenkin mainio uutinen, että Suomessa tällainen hyppy on tapahtunut, mutta kaikkinensa eurooppalaisten yritysten odotukset eivät ole kovin hurrattavia”, Appelqvist toteaa.
Suomalaisyritysten suurimmat huolet liittyvät työvoimakustannuksiin ja työvoiman saatavuuteen. Työvoimapula on hellittänyt suhdanneluonteisesti, mutta sen ennakoidaan palaavan ensi vuonna, kun kasvu vauhdittuu. Odotukset työvoiman kasvusta ovat silti positiivisia. Vain 12,2 prosenttia vastaajista odottaa henkilöstömääränsä laskevan, kasvua puolestaan ennakoi 28,1 prosenttia.
Vahvimmat henkilöstön kasvuodotukset löytyvät teollisuudesta ja rakentamisesta, joissa ennakoidaan suhdanteen normalisoitumista.
”Suomen kokonaistuotannon kehityksen kannalta kriittisen tärkeillä teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla on vahvaa uskoa työllisyyden kasvuun. Suhdanne on pitkään ollut alavireinen, mutta ensi vuonna tilanteen odotetaan piristyvän selvästi”, arvioi Appelqvist.
Myös muualla Euroopassa suurimmat huolet liittyvät työvoiman saatavuuteen ja työvoimakustannuksiin. Niiden rinnalla ollaan kuitenkin selvästi Suomea enemmän huolissaan energian ja raaka-aineiden hinnoista. Suomessa lähinnä teollisuudessa ollaan edelleen laajasti huolissaan energian ja materiaalien hinnoista.
“Työvoimapula on hellittänyt Suomessa viime aikoina lähinnä alhaisen työvoimatarpeen takia, mutta pidemmän aikavälin rakenteelliset haasteet eivät ole poistuneet. Kun suhdanne kääntyy vahvemmin kasvun puolelle, tulee työvoimapula todennäköisesti muodostumaan jälleen jarrutekijäksi”, toteaa Appelqvist.
Parhaiten tuntuu Euroopassa menevän Portugalilla, jonka odotukset olivat lähes jokaisella osa-alueella Euroopan maiden parhaimmistoa. Sen sijaan Saksan ja osin Ranskankin näkymä ensi vuoteen oli huomattavasti Euroopan keskitasoa heikompi.
”Suomen kannalta on huolestuttavaa, että Saksassa vientiä koskevat odotukset olivat kaikista vastaajamaista kehnoimpia. Kotimainen vienti koostuu pääosin investointihyödykkeistä ja teollisuuden välituotteista, joten euroalueen isojen vientimaiden vaisut näkymät ovat tyypillisesti myös meidän murheemme. Suomessa teollisuusyritysten vientiodotukset ovat juuri nyt valoisia. Toivottavasti ne myös toteutuvat”, sanoo Appelqvist.
Eurochambresin kyselyn tulokset julkaistaan yhtä aikaa kaikissa kyselyyn osallistuneissa maissa.
