Järjestöt: Pysyvän oleskeluluvan muutosten koskettava myös amk-tutkinnon suorittaneita 

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen. Kuva: Liisa Takala.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet kansainväliset osaajat ovat jäämässä eriarvioiseen asemaan ulkomaalaislain uudistuksessa.

Sisäministeriön tuoreessa luonnoksessa esitetään mahdollisuutta pysyvään oleskelulupaan suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon tai yliopistojen kanditutkinnon suorittaneille. Samaa mahdollisuutta ei ole ulotettu ammattikorkeakoulusta valmistuville. Tämä asettaa heidät eriarvoiseen asemaan ja heikentää amk-tutkinnon vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilta edellytettäisiin käytännössä aina neljän vuoden mittaista oleskelua Suomessa määräaikaisella luvalla sekä riittävää palkkatasoa pysyvän oleskeluluvan saamiseksi

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa jää töihin tai jatkamaan opintojaan Suomessa. Opiskelijat valmistuvat juuri sellaisille aloille, joista Suomen työmarkkinoilla on suurin pula. Ei ole Suomen edun mukaista vaikeuttaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia jäädä ja työllistyä Suomeen, järjestöt toteavat.

Järjestöt edellyttävät ehdotuksen muuttamista. Pysyvä oleskelulupa pitää voida saada myös AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen, kun henkilöllä on riittävä suomen tai ruotsin taito. Näin korkeakoulusta valmistuneilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Esitys on ristiriidassa korkeakouluille asetettujen tavoitteiden kanssa

Ammattikorkeakouluja on päättäjien ja ministeriöiden taholta ohjattu lisäämään merkittävästi koulutusperäistä maahanmuuttoa ja helpottamaan Suomea riivaavaa osaajapulaa. Tavoitteeksi on asetettu myös, että 75 % valmistuvista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyisi Suomen työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Ammattikorkeakoulut ovat kasvattaneet kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja lisänneet opiskelijoiden työllistymistä tukevia toimia. Lakiesitys onkin ristiriidassa asetettujen korkeakoulupoliittisten tavoitteiden kanssa.

Hallituksen lakiesitys heikentää ammattikorkeakoulujen vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä. Se myös vaikeuttaa ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia saavuttaa niille asetetut tavoitteet koulutusperäisen maahanmuuton edistämisessä. Hallituksen esityksessä ei myöskään perustella lainkaan sitä, miksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet on jätetty lakiesityksen ulkopuolelle, järjestöt ihmettelevät.

Akava ry

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Ammattiliitto Pro

Insinööriliitto

Keskuskauppakamari

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Sivistysala ry

Suomen Yrittäjät

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK

Teknologiateollisuus ry

Tradenomit

Suvi Pulkkinen

Johtava asiantuntija, osaaminen ja maahanmuutto

+358 50 404 1810

Kategoriat:Koulutus, Suvi Pulkkinen