Kauppakamarien vientijohtajakyselyn mukaan 17 prosenttia vientiyrityksistä on kohdannut Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämisyrityksiä. Vastanneista 17 prosenttia ei osannut arvioida, onko pakotteiden kiertämisyrityksiä osunut omalle kohdalle. Vielä marraskuussa vetäytyminen Venäjän markkinoilta oli kesken 15 prosentilla vientiyrityksistä, kun tuoreimman kyselyn mukaan vetäytyminen oli kesken enää 10,5 prosentilla.
Kauppakamarien vientijohtajille suunnatusta kyselystä selviää, että 17 prosenttia vastanneista yrityksistä on kohdannut Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämisyrityksiä. 66 prosenttia vastanneista yrityksistä ei kyselyn mukaan ole kohdannut pakotteiden kiertämisyrityksiä ja 17 prosenttia ei osannut arvioida asiaa.
Kysely kohdistettiin merkittäville vientiä harjoittaville työnantajayrityksille eri puolilta Suomea ja siihen vastasi 95 vientiyritystä.
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka vetoaa, että vientiyritykset pysyvät valppaina pakotteiden kiertämisten suhteen.
”Yritysten on tunnettava asiakkaansa ja otettava selvää asiakkaidensa taustoista, eikä varoitusmerkkejä ole varaa jättää huomioimatta. Vientiyrityksistä 17 prosenttia ei osannut arvioida, ovatko ne joutuneet pakotteiden kiertämisyritysten kohteeksi. Se kertoo myös siitä, että yrityksillä ei ole tarpeeksi tietoa siitä, miten pakotteita yritetään kiertää. Kiertämisyrityksiä tehdään hyvin salakavalasti”, Toivakka sanoo.
Toivakan mukaan pakotteiden kiertoyrityksiin liittyy monenlaisia varoitusmerkkejä. Yritysten on huomioitava niin sektorikohtaiset pakotteet kuin henkilöpakotteet.
“Tuoreet muutokset esimerkiksi maksuyhteystiedoissa, dokumenteissa ja toimitusosoitteissa on hyvä selvittää. Myös käteismaksujen tarjoaminen, täysin entuudestaan poikkeavat tilaukset kolmannesta maasta tai vaikeasti löydettävät yrityksen tiedot ovat signaaleja, joita ei kannata jättää huomioimatta. Selvittäminen voi olla hidasta, mutta se on erittäin tärkeää”, Toivakka sanoo.
Toivakka muistuttaa, että suomalaiset yritykset ovat tuominneet Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa ja noudattaneet pakotteita erittäin hyvin.
“Siksi on tärkeää, että myös pakotteiden kiertoyrityksiin suhtaudutaan vakavasti ja ne torjutaan”, Toivakka sanoo.
EU valmistelee parhaillaan 11. pakotepakettia. Sen tavoitteena on muun muassa torjua pakotteiden kiertämistä ja EU:n pakotteiden alaisten tuotteiden päätymistä Venäjälle tukemaan maan sotataloutta.
Yritysten vetäytyminen Venäjän markkinoilta edistynyt
Marraskuussa toteutetun vientijohtajakyselyn mukaan vielä 15 prosentilla yrityksistä oli vetäytymisprosessi Venäjän markkinoilta kesken. Uusimman kyselyn mukaan vetäytymisprosessi oli kesken enää 10,5 prosentilla. 85,3 prosenttia vastanneista yrityksistä ei kyselyn mukaan harjoita liiketoimintaa Venäjällä.
”Kyselyn tulokset osoittavat, että aloitettuja vetäytymisprosesseja on saatu päätökseen riskialttiista liiketoimintaympäristöstä huolimatta, sillä Venäjä on vaikeuttanut yritysten lähtöprosesseja maasta merkittävällä tavalla”, Toivakka huomauttaa.
Liiketoimintaa Venäjällä harjoittaa vastanneista yrityksistä edelleen vain noin neljä prosenttia. Määrä on pysynyt samana viime marraskuussa toteutettuun kyselyyn verrattuna.
Kauppakamarien vientiyritysten johtajille suunnattu kysely tehtiin 15.–17.5.2023. Kyselyyn vastasi 95 yritystä. Kysely lähetettiin merkittäville vientiä harjoittaville yrityksille eri puolille Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.