Työhön liittyvä automatkustaminen tulee laskemaan rajusti, vaikka koronaeristäytyminen loppuu. Kauppakamarien jäsenyrityksille tekemään kyselyyn vastanneista yli 71 prosenttia kertoi työhön liittyvän automatkustaminen vähenevän joko merkittävästi tai jonkin verran. Työajon lisääntymiseen ei uskonut juuri kukaan.
Työmatka-autoilun vähenemiseen suurena syynä on etätyön lisääntyminen ja digitalisaation yhä suurempi hyödyntäminen. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 76 prosenttia uskoi etätyön lisääntyvän ja 71 prosenttia digitalisaation vauhdittuvan koronan jälkeisessä työelämässä.
”Työelämä on kokenut suuren muutoksen koronapandemian takia. Työmatka-autoilun väheneminen on asia, jota ei ole osattu vielä täysin ottaa huomioon, kun mietitään esimerkiksi päästövähennystavoitteita. Kyselymme tulos toivottavasti herättää päättäjiä”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Kysely tehtiin 14.9 ja siihen vastasi noin 2000 kauppakamarien jäsenyritystä. Yksinyrittäjiä vastaajista oli 6,5 prosenttia eli suurin osa oli työnantajayrityksiä.
Romakkaniemen mukaan kysely osoittaa, että tieliikenteen päästöt todennäköisesti alenevat nopeammin kuin on osattu arvata. Tieliikenteen sähköistymisen lisäksi ihmisten käyttäytymisen muutokset, kuten työmatka-autoilun väheneminen tulevat nopeuttamaan päästövähennystavoitteisiin pääsemistä.
”Emme tämänkään takia tarvitse kansallista päästökauppaajärjestelmää päällekkäin EU:n järjestelmän kanssa. Toivoisin päättäjiltä laajempaa visiota tulevaisuuden liikenteen näkymistä ja niiden vaikutuksista päästöihin”, Romakkaniemi sanoo.
Henkilöstömäärä kasvaa tai pysyy ennallaan 84 prosentissa yrityksistä
Koronapandemialla on ollut rajuja vaikutuksia yritysten henkilöstömääriin. Laajoista lomautuksista ja irtisanomisista on kuitenkin jo päästy. Kyselyyn vastanneista yrityksistä nyt jo 84 prosenttia kertoi henkilöstömääränsä kasvavan tai pysyvän ennallaan seuraavan kahden kuukauden aikana. Huhtikuussa näin ajatteli 75 prosenttia yrityksistä.
”Yritysten kasvun este on jo nyt pula osaavasta työvoimasta ja tilanne pahenee koko ajan. Budjettiriihessä sovitut toimet työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi ovat oikeansuuntaisia mutta eivät alkuunkaan riittäviä. Muut työllisyyttä lisäävät toimet jäivätkin hallitukselta tekemättä, vaikka niiden tarve olisi ollut suuri myös työvoimapulan näkökulmasta”, Romakkaniemi sanoo.
Yritykset kertovat, että työelämän palautuessa koronan jälkeiseen normaaliin niiden tilantarve vähenee. Yrityksistä neljännes arveli tarvitsevansa vähemmän tilaa kuin ennen pandemiaa, joka kymmenes puolestaan arvioi tarvitsevansa lisää tilaa.
Vastaajista 27 prosenttia näki työympäristön viihtyvyydellä olevan entistä enemmän merkitystä. Sen sijaan työpaikan sijainnin merkitys nähtiin vähäiseksi.
Kauppakamarien kysely tehtiin 14.9.2021. Kyselyyn vastasi 1994 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Aiemmat vastaavanlaiset kyselyt on toteutettu vuonna 2020 16.-17.3, 30.3, 20.4, 4.5, 18.5, 1.6, 23.6, 2.9, 8.10, 1.12 ja vuonna 2021 2.2, 16.3, 27.4 ja 16.6.
