Kauppakamarit: Liikenne tarvitsee panostuksia leikkausten sijaan – infran riittämätön rahoitustaso korjattava budjettiriihessä  

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood. Kuva: Liisa Takala.

Kauppakamareiden mukaan tulevassa budjettiriihessä on korjattava liikenneinfran riittämätön rahoitustaso ja löydettävä ratkaisuja kuljetusalan tilanteeseen, joka on aiheutunut kuljetuskustannusten poikkeuksellisen kovasta noususta. Liikenneinfran kasvava korjaus- ja investointivelka sekä heikko rahoitustaso ovat rapauttavat Suomen saavutettavuutta sekä kilpailukykyä, sanovat kauppakamarit. 

”Suomen tiestö on kansallisomaisuutta, josta on pidettävä huolta. Vaikka liikenneinfra tuntuu olevan helppo kohde leikkauksille, on jokainen euro pois Suomen kilpailukyvystä, saavutettavuudesta sekä teollisuuden toimintaedellytyksistä. Se on este kasvulle. Meillä on ennätyksellinen määrä rapautuvaa liikenneinfraa, joiden korjaukseen ei ole osoitettu rahaa. Se on pitkien etäisyyksien maassa kestämätöntä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood 
 
Kauppakamareiden mukaan riittävällä liikenteen infran rahoitustasolla ylläpitoa voidaan tehdä oikea-aikaisesti, samalla vältetään häiriöitä ja säästetään tulevaisuuden korjauksista ja ylläpidosta.  

”Logistiset kustannukset muodostavat ison kustannuserän yrityksille. Ison kustannuserän muodostaa valtion kassaan myös liikenteen infraan investoiminen. Samalla se kuitenkin luo kasvua ja mahdollistaa yhteiskunnan kehittymisen. Jos rahoitustaso jää nykyiselle tasolleen tai laskee, valuvat investoinnit pistemäiseen tiestön paikkailuun ja liikenneyhteydet rapautuvat”, sanoo Wood.  Wood korostaa, että liikenneinfraan panostamisen lisäksi on huomioitava myös liikenneverkon tärkeys taloudellisen toiminnan edellytyksenä ja muistuttaa, että yritysten sijoittautumiseen vaikuttaa kuljetusten toimintavarmuus ja kustannustehokkuus. 

“Suomen sisäisten yhteyksien toimivuus on yritysten toiminnan perusedellytys niiden toimiessa globaaleilla markkinoilla.  Liikenneinfraan panostaminen maksaa itsensä takaisin, kun vienti ja tuonti toimivat hyvin, yritykset uskaltavat investoida ja investointisuunnitelmat tukevat alueiden elinvoimaisuutta”, Wood sanoo. 

Kategoriat:Talous, Politiikka, Liikenne, Muut