EU:n tuotteiden nimisuoja on muuttunut. Kuluvana vuonna EU uudisti nimisuojaa koskevaa lainsäädäntöä, missä yhteydessä maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaa parannettiin ja rekisteröintiä yksinkertaistettiin. Suomalaisilla tuotteilla on nyt entistä parempi mahdollisuus hakea maantieteellistä merkintää. Karjalanpiirakoiden, kalakukon ja muiden tuttuja makuja edustavien elintarvikkeiden lisäksi olisi syytä pohtia, mitä uusia tuotteita Suomesta voitaisiin rekisteröidä tuomaan lisäarvoa niin tuottajille kuin kuluttajille toteaa Keskuskauppamarin johtava asiantuntija Minna Aalto-Setälä.
”Kuluvana vuonna EU uudisti nimisuojaa koskevaa lainsäädäntöä, missä yhteydessä maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaa parannettiin ja rekisteröintiä yksinkertaistettiin. Uutena painopisteenä on tuotteiden ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Lisäksi vuoden kuluttua suojan piiriin tulee kokonaan uutena tuoteryhmänä käsityö- ja teollisuustuotteet”, kertoo Aalto-Setälä.
EU:n uudessa nimisuoja-asetuksessa säädetään viinejä, tislattuja alkoholijuomia ja maataloustuotteita koskevista unionin maantieteellisistä merkinnöistä sekä aidoista perinteisistä tuotteista ja maataloustuotteiden vapaaehtoisista laatumerkinnöistä. Suojaa voi siis hakea maataloustuotteille, elintarvikkeille, viineille ja väkeville alkoholijuomille. Suojan saaminen edellyttää rekisteröintiä.
EU:ssa on suojattu noin 3900 nimitystä, joista Suomesta on peräisin vain 14 nimeä, kuten kalakukko ja Suonenjoen mansikka.
”Nyt on syytä miettiä, mitä nimiä uusien säännösten mukaan meillä voisi suojata ja ryhtyä toimiin. Suomessa on asetuttu tavoite kaksinkertaistaa suojattujen nimien määrä vuoteen 2030 mennessä. Uuden tuoteryhmän myötä jatkossa suojaa voisi hakea esimerkiksi Rauman pitsi, savolaismallinen soutuvene, kauhavalainen puukkoa tai lapin leuku”, Minna Aalto-Setälä kertoo.
Nimisuojan tavoitteena on lisätä tuotteiden tunnettuutta ja helpottaa niiden markkinointia. Maantieteellisellä merkinnällä suojattujen tuotteiden myyntihinnat ovat EU:ssa keskimäärin kaksinkertaisia verrattuna vastaaviin rekisteröimättömiin tuotteisiin.
”Parannettu nimisuoja on väline tuottaa lisäarvoa tuottajille ja saada alkutuotantoa kannattavammaksi eri puolilla Eurooppaa, mutta kannattaa huomioida, että rekisteröidyn nimisuojan avulla on mahdollista saada suojaa myös sisämarkkinoiden ulkopuolella EU:n kauppasopimusten kautta. Eli rekisteröity nimisuoja tukee tuotteiden vientiä myös yhteisöalueen ulkopuolelle”, toteaa Aalto-Setälä.
Nimisuoja tarjoaa vahvan yksinoikeuden, sillä sen avulla on mahdollista estää mielleyhtymien käyttö markkinoinnissa. Esimerkiksi juustoa tai kinkkua ei saa mainostaa Feta-juuston tai Parmankinkun tyyppisenä, ellei kyse ole Kreikassa tiettyjen kriteerien mukaisesti tuotetusta juustosta tai vastaavasti Italiassa tuotetusta kinkusta.
