Keskuskauppakamarin Kilpailukykyä Suomelle -julkaisu on kokonaisesitys Suomen hallitukselle kasvu-uudistuksiksi toteutettavaksi kevään puoliväliriihessä. Ohjelma kokoaa yhteen Suomen keskeisimmät kilpailukykyä parantavat esitykset, joilla on myös nopeita vaikutuksia Suomen suunnan kääntämiseksi uuteen, kestävään kasvuun. Ohjelman uudistusten toivotaan otettavan mukaan myös Risto Murron työryhmän esitykseen. Keskuskauppakamarin mukaan investointien kotiuttaminen vaatii Suomelta kilpailuetua ja kilpailukykyinen toimintaympäristö on vietävä niin pitkälle, että kilpailukyvyn osa-alueet muodostavat Suomelle kilpailuetua suhteessa verrokkimaihin.
”Suomi kilpailee tulevina vuosina globaalisti investoinneista. Esimerkiksi potentiaali vihreän siirtymän investoinneille Suomessa on mittava. Verrokkimaihin katsottuna meiltä kuitenkin puuttuu ne kilpailukykytekijät, jotka loisivat meille kilpailuetua. Pelkkä suhteellinen kilpailukyky ei riitä vaan tarvitaan konkreettisia vahvuuksia, joilla paitsi osallistumme kilpailuun, myös voitamme sen”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Romakkaniemen mukaan Keskuskauppakamarin esittämä veroreformi tähtää talouskasvun edellytysten parantamiseen muuttamalla verotuksen painopistettä. Ehdotuksen mukaan kolmen miljardin euron verorasitus siirrettäisiin talouskasvua haittaavista veroista työntekoa ja yritystoimintaa tukeville alueille.
”Lista on pitkä. Meidän tulisi ensinnäkin keventää työn verotusta, joka on tällä hetkellä kansainvälisesti kireää. Lisäksi osinkoverojärjestelmää tulisi uudistaa, luopua perintö- ja lahjaverotuksesta ja laskea yhteisöverokantaa,” Romakkaniemi toteaa.
Keskuskauppakamari ehdottaa tuoreessa julkaisussaan Suomen yhteisöverokannan tavoitetason laskemista Pohjoismaiden alimmaksi ja tarvittaessa lähemmäs 15 prosentin globaalia yritysverokantaa.
”Yhteisöverokannan alentaminen 18 prosenttiin parantaisi Suomen kilpailukykyä Suomeen suuntautuvien investointien osalta ja antaisi yrityksille signaalin siitä, että Suomi pidetään kilpailukykyisenä investointi- ja sijaintipaikkana yrityksille” sanoo Romakkaniemi.
Kilpailukykyä Suomelle -julkaisu on tarkoitettu hallituksen puoliväliriihen pohjaksi sekä Risto Murron kasvutyöryhmän esitykseen mukaan otettavaksi.
Keskuskauppakamari painottaa julkaisussaan kasvua tukevan veroreformin lisäksi puhtaan ja toimitusvarman sähkön merkitystä Suomen kasvulle sekä puhtaalle siirtymälle.
”Kohtuuhintainen, puhdas sähkö on Suomelle tärkeä kilpailuetu. On ensisijaisen tärkeää varmistaa sähkön saatavuus kaikissa olosuhteissa, myös kylminä ja tuulettomina päivinä. Ydinvoiman edistäminen on tässä kokonaisuudessa keskeisessä asemassa”, Romakkaniemi sanoo.
Kanadan pisteytysmalli ja työperäinen maahanmuutto
Pula osaavasta työvoimasta uhkaa muodostua Suomen talouden kasvun pullonkaulaksi. Tilanne tiukentuu, kun kasvu lähtee vauhtiin.
”Kansainväliset osaajat ovat jo nyt avainasemassa: yhä useampi startup perustetaan Suomessa ulkomaalaistaustaisten toimesta. Ilman merkittävää nettomaahanmuuttoa Suomi menettäisi 2040-vuoteen mennessä yli 200 000 työikäistä samalla, kun eläkeläisten määrä kasvaa 300 000:lla”, Romakkaniemi sanoo.
Suurimpana esteenä yrityksille kansainvälisissä rekrytoineissa on monimutkaisen ja aikaa vievä byrokratia. Maahanmuuttoprosessien sujuvoittamiseksi digitaalinen tunnistautuminen lähtömaassa sekä rajamuodollisuuksiin integroitu tunnistusprosessi voitaisiinkin pilotoida Suomen kansainvälisen rekrytoinnin kohdemaissa.
Suomen tulisi ottaa mallia Kanadasta kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa ja yhteiskunnan vastaanottavuudessa.
“Esitämmekin käynnistettäväksi selvitystä, kuinka Kanadassa käytössä oleva pisteytysmalli pysyvän oleskeluluvan saamiseksi voitaisiin implementoida Suomeen”, Romakkaniemi sanoo.
Lisäksi Suomi tarvitsee nopeasti toteutettavia uudistuksia, joilla voidaan lisätä logistista kilpailukykyä.
”Ammattidieseljärjestelmä on hyvä esimerkki nopeasti toteutettavasta uudistuksesta, jolla varmistetaan, että kasvavat logistiikkakustannukset eivät heikennä kotimaisten yritysten kilpailukykyä. Suomessa logistiikkakustannukset ovat jo nykyisin selvästi kilpailijamaita korkeammat”, Romakkaniemi toteaa.
Ammattidieseljärjestelmään tulisi sisällyttää investointiverohyvityksen tai hankintatuen tapaisia mekanismeja, jotka kannustaisivat kuljetusalaa investoimaan vähäpäästöiseen kalustoon.
Kilpailuetua Suomelle -kasvuohjelmassa esitetään uudistuksia viidellä osa-alueella kasvun edistämiseksi:
KILPAILUETUA SUOMELLE:
- Toteutetaan kasvua tukeva veroreformi
- Korjataan pääomamarkkinat ja sääntely-ympäristö vahvistamaan kasvua
- Varmistetaan puhdas sähkö kasvun perustana
- Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus
- Uudistetaan liikenteen verotus ja rahoitus
Koko julkaisun pääset lukemaan täältä
