Keskuskauppakamari ja Metsäteollisuus: Suomen kilpailukyky tarvitsee selkeitä ratkaisuja EU:n merenkulun päästökaupassa

Euroopan komission tänään osana Fit for 55-pakettia antama lainsäädäntöesitys merenkulun ulottamisesta päästökauppaan tuo markkinaehtoisen mekanismin keinovalikoimaan meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Meriliikenteestä erittäin riippuvaisen Suomen kannalta on kuitenkin ehdottoman tärkeää, että Suomi huolehtii päästövähennysten lisäksi vientialojen kilpailukyvystä, kun merenkulun päästökaupan yksityiskohdista sovitaan EU:ssa.

Taustalla on EU-tasolla sovittu päästövähennystavoite, jonka mukaan liikennesektorin päästöjä tulisi leikata 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Globaalilla tasolla merenkulun päästöjen vähentäminen ei ole toteutunut toivotussa aikataulussa.

Keskuskauppakamarin ja Metsäteollisuuden mielestä komission esityksessä hiertää erityisesti se, että komissio ei esitä helpotuksia talvimerenkululle, vaikka jäävahvistettujen alusten polttoaineiden kulutus ja päästöt ovat korkeammalla tasolla. Vuodesta 2026 alkaen alusten on palautettava päästöjään vastaavat päästöoikeudet täysimääräisinä.

”Merenkulun päästökauppaehdotuksen valmistelu alkoi yli vuosi sitten komissiossa. Tehokkaita päästövähennyskeinoja tarvitaan, mutta jäsenmaiden erilaiset olosuhteet on pystyttävä huomioimaan tasapuolisen sisämarkkinan takaamiseksi. On hyvin valitettavaa, että valmisteluun käytetty aika ei riittänyt Suomen olosuhteiden esille tuomiseen hyvän ratkaisun saamiseksi Suomen kannalta”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

Päästökaupasta muodostumassa iso lasku maksettavaksi Suomen viennille

Wood muistuttaa, että EU:n alueellinen ratkaisu on päätetty toteuttaa, joten pelkkä globaalien pelisääntöjen peräänkuuluttaminen ei enää riitä. Merenkulun päästökauppa tarjoaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka on hyödynnettävä täysimääräisesti.

”Nyt on tärkeää rakentaa mahdollisimman toimiva ratkaisu pohjaksi kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n työlle, kun markkinapohjaisia päästövähennyskeinoja käsitellään vuosien 2023–2030 aikana”, Wood sanoo.

Merenkulun päästökaupasta on muodostumassa iso lasku maksettavaksi Suomen viennille ja tuonnille ja sitä kautta myös Suomen suhteellinen kilpailukyky heikentyy. Yli 80 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta on merikuljetusten varassa.

”Pelkästään metsäteollisuuden vientituotteista yli 90 prosenttia viedään meriteitse. Talvimerenkulku ja pitkät etäisyydet markkinoille nostavat päästömääriä. Tarvitaan selkeää tahtotilaa lieventää kilpailukykyhaittoja”, muistuttaa logistiikkapäällikkö Alina Koskela Metsäteollisuus ry:stä.

Keskuskauppakamarin ja Metsäteollisuuden mielestä nyt on tärkeää panostaa vahvasti siihen, että EU:n päästökauppa merenkulun osalta tulee olemaan Suomelle mahdollisimman hyvä.

”Suomalaisten toimijoiden viestit on oltava yhdenmukaisia, kun merenkulun päästövähennyksistä neuvotellaan. Neuvottelupöydässä tarvitaan selkeitä ratkaisuja”, Wood sanoo.

Lisätiedot:

Päivi Wood
Johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija, Keskuskauppakamari
050 478 3990
paivi.wood@chamber.fi

Alina Koskela
Logistiikkapäällikkö, Metsäteollisuus ry
046 921 9460
alina.koskela@forestindustries.fi

Wood Päivi

Päivi Wood

Johtava asiantuntija, liikenne- ja elinkeinopolitiikka

+358 50 478 3990

Kategoriat:Liikenne, EU, Ilmasto, Päivi Wood