Uusimmat
Kännyköiden käyttöä pitää pystyä kouluissa rajaamaan, jotta keskittyminen oppimiseen ja kasvokkaiseen vuorovaikutukseen kouluissa paranisi. Sen tueksi tarvitaan myös lainsäädäntöä, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
“On hienoa, että hallitus on viemässä eduskuntaan tänä syksynä esityksen kännykän käytön rajaamisesta koulussa. Oppituntien lisäksi huomiota tulisi kiinnittää myös välitunteihin, sillä liikkuminen, leikki ja kasvokkainen vuorovaikutus tuntien välillä auttaa myös keskittymistä oppitunteihin”, Pulkkinen sanoo.
Suomalaisnuoret saavat keskimäärin yli 200 ilmoitusta puhelimeensa päivän aikana ja tytöt viettävät puhelimellaan keskimäärin kuusi tuntia joka päivä. Samaan aikaan lasten ja nuorten perustaidot ovat heikentyneet, liikkuminen ja leikkiminen vähentynyt, mielenterveysongelmat ja erilaiset käyttäytymisen ja tunnesääntelyn haasteet lisääntyneet.
“On vaikea kuvitella, etteikö lasten ja nuorten lisääntynyt älypuhelimien käyttö olisi vähintään osasyynä asiaan. On myös merkillepantavaa, että älylaitteissa ja sosiaalisessa mediassa lasten ja nuorten ahdistuneisuus, kiusaaminen ja konfliktit jäävät herkemmin piiloon aikuisilta ja siten käsittelemättä”, Pulkkinen sanoo.
Mielenterveysongelmien kasvu näkyy myös yritysten arjessa ja heijastelee jo työn tuottavuuteen. Enemmistö yrityksistä onkin käynnistänyt toimenpiteitä mielenterveyden ja työssä jaksamisen haasteisiin vastaamiseksi, selviää Keskuskauppakamarin toukokuussa yrityksille toteuttamasta kyselystä.
“Yrityksiltä kantautuu toistuvasti viestiä siitä, että vastavalmistuneilla nuorilla on aiempaa heikommat valmiudet työelämään. Kyse ei ole niinkään spesifien työtehtävien hallinnasta, vaan laajemmin oppimisen valmiuksista, muutoksen sietämisestä ja yleisestä toiminta- ja työkyvystä”, Pulkkinen sanoo.
Siksi toisena tärkeänä lakihankkeena tulevana syksynä Keskuskauppakamari näkeekin oppimisen tuen uudistamisen. Siinä keskeisenä lähtökohtana on siirtää tuen painopistettä varhaiseen ja oikea-aikaiseen tukemiseen, mikä toivottavasti tulevina vuosina näkyy myös parantuneena työkykynä ja –jaksamisena.
“Vielä entistä enemmän tulisi kiinnittää huomiota eri lasten ja nuorten kanssa toimivien aikuisten välisen kumppanuuden vahvistamiseen. Oppimisvalmiuksien parantaminen ja vaikeuksien ennaltaehkäisy lähtee siitä, että tiedämme mitä nuorelle oikeasti kuuluu”, Pulkkinen sanoo.