Keskuskauppakamari: Käytännön toteutus ratkaisee Suomen kestävän kasvun ohjelman onnistumisen – Rahoitus ei saa pirstoutua liian pieniin puroihin

Johanna Sipola kuvattuna maanantaina 30. lokakuuta 2017.

Alustava luonnos Kestävän kasvun ohjelmaksi sisältää kannatettavia linjauksia teollisuuden kestävien investointien vauhdittamiseksi, TKI-toiminnan edistämiseksi ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Yksityiskohdat tulevat kuitenkin ratkaisemaan lopullisen onnistumisen. 

“Hankkeet eivät saa pirstoutua liian pieniin puroihin, jotta elvytyspaketin rahoituksesta saadaan maksimaalinen hyöty ja vaikuttavuus irti”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola. 

Hallitus julkaisi tänään alustavan suunnitelman Suomen kestävän kasvun ohjelmasta eli siitä, miten EU:n elpymisvälineen noin kahden miljardin euron rahoitus on tarkoitus käyttää Suomessa. 

Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että ohjelmalla tavoitellaan vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta.  

”Suomi nousee koronan jälkeiseen kasvuun nimenomaan yksityisten investointien avulla. EU:n elpymisvälineen rahoituksesta saadaan paras hyöty, kun sitä käytetään vivuttamaan yksityisiä investointeja ja markkinaehtoisia ratkaisuja”, sanoo Sipola 

Keskuskauppakamarin mukaan ohjelman vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja TKI-toimintaan sekä osaamisen kehittämiseen suunnattavat panostukset ovat kannatettavia.  

”Isossa kuvassa korona on vaikuttanut yritysten pulaan osaavasta työvoimasta vain vähän. Yritykset kärsivät osaajapulasta ja tarve tulee kiihtymään koronan helpottaessa. Kaikki satsaukset työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseen ovat tarpeellisia. Myös korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on hyvä linjaus”, sanoo Sipola. 

Ohjelmasta puuttuvat strategiset liikenteen infrahankkeet 

Keskuskauppakamari kiinnittää huomiota, että alustavasta ohjelmasta puuttuvat strategiset liikenteen infrahankkeet. 

”Liikenteen päästövähennystavoitteet vuoteen 2030 ovat kovat. Olemme huolissamme siitä, kuinka nopea siirtymä tullaan toteuttamaan, jos elpymisvälineen mahdollisuus investoida jätetään käyttämättä”, Sipola sanoo. 

Keskuskauppakamari kannattaa EU:n elvytyspakettia. EU:n sisämarkkinoiden toipumisella on suuri merkitys jokaisen jäsenmaan oman talouden kääntämisessä kasvu-uralle. EU:n elvytyspaketti on myös poliittisista syistä perusteltu.  

”EU-jäsenyys ei ole pelkkä laskuharjoitus siitä, kuka maksaa ja kuka hyötyy. Suurin hyöty jäsenyydestä syntyy sisämarkkinoista ja EU:n kauppapolitiikasta. Suomi hyötyy EU:n sisämarkkinoista arviolta 13 miljardia euroa vuodessa”, Sipola päättää. 

Sipola Johanna

Johanna Sipola

johtaja, vaikuttaminen

+358 50 352 1172

Kategoriat:Talous, EU, Johanna Sipola