Hallituksen puoliväliriihessä tehdyt linjaukset tukevat yritysten kasvun ja investointien rahoitusta sekä tukevat suomalaisten rahoitusmarkkinoiden kehitystä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että tehdyt linjaukset toteutetaan ripeästi.
Keskuskauppakamarin johtavan yhtiö- ja arvopaperimarkkinaoikeuden asiantuntijan Ville Kajalan mukaan puoliväliriihessä päätetyt toimenpiteet tukevat suomalaisten pääomamarkkinoiden kehittymistä ja kansainvälistä kilpailukykyä.
”Tehdyt linjaukset alentavat pörssilistautumisen kynnystä, parantavat suomalaisten pääomasijoitusrahastojen kykyä houkutella riskipääomaa ja tukevat suomalaisten sijoitusrahastojen kansainvälistä kilpailukykyä. Moni linjauksista edellyttää kuitenkin laajoja sääntelymuutoksia. On tärkeää, että niitä ryhdytään toteuttamaan ripeästi, eikä jäädä odottamaan EU:n säästö- ja investointiunioniin liittyvien sääntelyhankkeiden etenemistä”, Kajala sanoo.
Kajala pitää yritysten kasvurahoituksen saatavuuden kannalta tärkeänä linjauksena myös sitä, että hallitusohjelmaan kirjattu rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviointi toteutetaan.
”Rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvioinnissa on vielä mahdollisuus purkaa kansainvälisistä käytännöistä poikkeavia kansallisia ratkaisuja, jotka vähentävät suomalaisten rahoitusmarkkinoiden houkuttelevuutta ja aiheuttavat pullonkauloja rahoituksen saatavuuteen. Esimerkiksi osakkeiden hallintarekisteröintiä koskevat rajoitukset poikkeavat kansainvälisistä käytännöistä, nostavat arvopaperikauppojen selvityksen ja säilytyksen kustannuksia ja luovat teknisiä esteitä rajat ylittävälle liiketoiminnalle”, Kajala sanoo.
Kajalan mukaan yritysten kasvurahoituksen saatavuuden parantamisessa olisi kannattanut kiinnittää huomiota myös kotitalouksien kannustamiseen omaehtoiseen arvopaperisäästämiseen. Tämä olisi voitu toteuttaa avaamalla osakesäästötili myös muille sijoituskohteille kuin osakkeille, esimerkiksi listatuille ETF-rahastoille ja sijoitusrahastoille. Myös palkansaajien osallistaminen omaa eläketurvaa koskeviin päätöksiin herättelisi jo aikaisessa vaiheessa pohtimaan omaa eläketurvaansa sekä lisäisi kiinnostusta taloutta ja yritysten toimintaa kohtaan.
”Suomalaiset kotitaloudet makuuttavat pankkitileillä noin 115 miljardia euroa. Valtaosa tästä summasta on matalakorkoisilla käyttötileillä, joilla inflaatio syö paitsi talletuskoron myös talletetun pääoman ostovoimaa. Kotitalouksien kannustaminen sijoittamiseen kasvattaisi suomalaisten vaurautta, edistäisi kotimaista omistajuutta sekä toisi Suomen pääomamarkkinoille lisää pääomia kasvun ja investointien rahoittamiseen”, Kajala sanoo.
Kajan mukaan pidemmällä aikavälillä Suomessakin tulisi pyrkiä kohti Ruotsin mallia, jossa pieni osa työeläkemaksuista kohdistuu yksilölliseen rahastoeläkkeeseen ja vakuutettu voi valita sijoituskohteet ja halutessaan vaihtaa niitä.
