Nykyinen sisäministeriön valmistelema lakiesitys heikentää sellaisenaan ammattikorkeakoulujen vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä. “Ei ole kohtuutonta vaatia, että oleskelulupaa koskevissa käytännöissä ammattikoulu- ja yliopisto-opiskelijat olisivat samalla viivalla” toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Sisäministeriö valmistelee parhaillaan tiukennuksia pysyvän oleskelun ehtoihin. Tarkoituksena on kiristää ulkomaalaisia työntekijöitä koskevia vaatimuksia. Jatkossa pysyvä oleskelulupa edellyttäisi neljän vuoden sijaan kuuden vuoden maassa oloa sekä kielitestillä osoitettua suomen tai ruotsin kielen taitoa.
”Perusteet kannustaa kielen opiskeluun on olemassa, mutta nyt tätä lähestytään väärää kautta. Kielen opittuaan pysyvä oleskelulupa pitäisi saada nopeammin, kun nyt kokonaisuudessaan pysyvän oleskeluluvan saamista vaikeutetaan”, Pulkkinen sanoo.
Luonnokseen kuuluu myös ehdotus, jolla helpotettaisiin suomea tai ruotsia taitavien, Suomessa tutkinnon suorittaneiden yliopisto-opiskelijoiden pysyvän oleskeluluvan saamista. Ammattikorkeakouluopiskelijat oltaisiin jättämässä uudistuksen ulkopuolelle.
”Tämä on käsittämätöntä ottaen huomioon, että ammattikorkeakouluista valmistutaan monille sellaisille aloille, joista Suomessa on työmarkkinoiden kysyntää ja tarve, kuten kaupan, tekniikan, terveydenhuollon ja ICT-alan tehtäviin. On outoa, että hallitus haluaa vaikeuttaa näiltä aloilta valmistuvien henkilöiden mahdollisuuksia jäädä ja työllistyä Suomeen”, toteaa Pulkkinen.
Lakiesitys heikentää ammattikorkeakoulujen vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä. Ammattikorkeakouluissa satsataan työllistymisen tukemiseen, kielitaidon kartuttamiseen ja kotoutumiseen huomattavan paljon ja ammattikorkeakoulututkintojen laajuus mahdollistaa hyvin, että opiskelijoiden kotoutuminen ja kotimaisten kielten oppiminen voi olla jo pitkällä opintojen päättyessä.
”Olisi hallitukselta kohtuullista pistää ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat tässä samalle viivalle”, Pulkkinen sanoo.