Kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuu matalille sijoille työmarkkinoiden joustavuudessa, käy ilmi kauppakamarin talouskatsauksesta. Esimerkiksi Tanskan joustoturvamalli on osoittautunut sekä käytännössä että kansainvälisten vertailujen pohjalta toimivaksi tavaksi järjestää työmarkkinat. Sen sijaan yleissitovuutta ei suurimmassa osassa maita ole käytössä ja Suomessa asian tärkeyttä on liioiteltu.
”Suomea verrataan toistuvasti esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Valitettavasti työehtosopimusten sisäinen joustoelementti on jäänyt Suomessa muita maita vähäisemmäksi”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Tanska tunnetaan korkean sosiaaliturvan, aktivoivan työvoimapolitiikan ja joustavien työmarkkinoiden yhdistelmästä. Maailman talousfoorumin raportissa Tanskan sijoittuu työmarkkinaosiossa neljänneksi, kun Suomi jää sijalle 44.
”Tanska on Suomen edellä muun muassa irtisanomiskustannuksissa, työnantajien ja työntekijöiden yhteistoiminnassa ja palkkojen joustavuudessa. Tanskassa määräaikaisten sopimusten tekeminen on vapaata, kun Suomessa työsopimuslaki on asian suhteen kankea. Suomi on Tanskan edellä vain työntekijöiden oikeuksissa ja siinäkin ero on melko pieni”, Kotamäki sanoo.
Keskuskauppakamarin ehdotus: joustoa määräajaksi
Kauppakamarien syys- ja lokakuussa 2020 tekemistä kyselyistä käy ilmi, että yritykset pitävät paikallista sopimista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä erittäin tärkeänä. Pidemmällä aikavälillä paikallisen sopimisen edistämistä pidettiin tärkeimpänä yksittäisenä toimena kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta.
Keskuskauppakamari on ehdottanut uudistusta, joka palauttaisi työntekijöiden universaalin järjestäytymisoikeuden ja sopimisoikeuden Suomen työmarkkinoille.
”Uudistuksen puitteissa työmarkkinoilla noudatettaisiin lähtökohtaisesti työehtosopimuksia. Työehtosopimuksista olisi kuitenkin paikallisesti sopien mahdollista poiketa, mikäli kaikki osapuolet niin parhaaksi katsoisivat. Mikäli paikallisen sopimuksen järjestely ei sopijaosapuolia miellyttäisi, pystyisi sopimuksesta tietyin ehdoin irtautumaan ja palaamaan takaisin TES-maailmaan”, Kotamäki sanoo.
”Yrityksen intressissä on pitää hyvää huolta työntekijöistään. Työntekijät voittavat, kun yrityksellä menee hyvin. Valitettavasti vastakkainasettelun aika ei ole ohi ja julkisuudessa pirujakin on maalailtu seinille. Työntekijän oikeudet ovat poikkeuksellisen laajat Suomessa ja paikallinen sopiminen edistäisi todennäköisesti kaikkien osapuolien etua”, Kotamäki sanoo.
Pilli ei vihellä, ellei pannussa ole tarpeeksi painetta
Kotamäki huomauttaa, että joustavat työmarkkinat vaikuttavat myönteisesti myös työllisyyteen. Paikallisen sopimisen edistäminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Viimeksi asiaa pohtiva työryhmä epäonnistui yhteisymmärryksen löytämisessä.
”Vanha tosiasia on, ettei pilli vihellä, ellei pannussa ole tarpeeksi painetta. Marinin hallitus ei tiettävästi ole asettanut työryhmän työlle uhkapistettä, mikä kannustaisi työryhmää löytämään ratkaisun. Odotukset asian suhteen ovat matalalla”, Kotamäki sanoo.
Kauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa talouskatsauksessa käydään läpi ajankohtaista taloustilannetta Suomessa ja ulkomailla. Vuoden toinen talouskatsaus tarkastelee paikallista sopimista.
Liite: Kauppakamarin talouskatsaus