Keskuskauppakamari tukee Vihreiden puheenjohtajan sisäministeri Maria Ohisalon blogissaan tekemää esitystä nuorten oppisopimuskoulutuksen palkkauskustannusten porrastuksesta. Ohisalon esityksessä työantajalle korvattaisiin oppisopimuskoulutuksen alussa 70 prosenttia palkkakuluista, jonka jälkeen korvaus pienenisi opintojen edetessä ja osaamisen karttuessa. Keskuskauppakamarin mielestä hallituksen on tehtävä tarvittavat päätökset palkkauskustannusten porrastuksen toteuttamiseksi budjettiriihessään syyskuussa.
Nuorten mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen voidaan merkittävästi lisätä tukemalla yrityksiä palkkauskustannuksissa. Etenkin oppisopimuskoulutuksen alkupuolella törmätään siihen, että oppisopimuskoulutettavan tuottavuus ei ole tasapainossa yritykselle aiheutuvien kustannusten kanssa. Oppisopimuskoulutuspaikkoja ei synny, jos yrityksillä ei ole tarvetta työvoimalle tai oppisopimuskoulutettavien ottaminen ei ole yrityksille taloudellisista syistä järkevää.
”Hienoa, että hallituspuolueissa on herätty tähän epäkohtaan, joka oppisopimuskoulutusjärjestelmää vaivaa. Olisi hallitukselta viisas työllisyystoimi tukea yrityksiä nuorten oppisopimuskoulutuksen osalta. Budjettiriihi on oiva paikka tehdä tarvittavat päätökset”, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
Kauppakamareiden tekemän kyselyn perusteella suurimpia oppisopimuskoulutuksen käytön esteitä ovat työantajille aiheutuvien kustannusten suuruus ja ohjauksen vaatima suuri työaikaresurssi.
”Keskuskauppakamarin esittämällä oppisopimuskoulutuksen palkkauskustannusten porrastuksella voidaan käytännössä poistaa ainakin toinen näistä esteistä”, selventää Valtonen.
Keskuskauppakamarin mallissa tuki kohdistuu alle 30-vuotiaisiin vailla toisen asteen ammatillista tutkintoa oleviin oppisopimuskoulutettaviin. Tuki on esitetty toteuttavaksi nykyisen palkkatukijärjestelmän kautta, mutta se on mahdollista toteuttaa myös erillisenä tukena. Yritykselle maksettavan tuen suuruus on oppisopimuskoulutettavan opintojen alussa suurempi ja pienenee sitä myöten, kun opinnot etenevät ja osaaminen kehittyy. Nuori saa koko ajan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Oppisopimuskoulutukseen kohdennetut palkkatukimenot ovat tällä hetkellä noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Uusi palkkauskustannusten porrastus nostaisi menoja jonkin verran, mutta se olisi edelleen työllisyystoimena kustannustehokas. Yritysten kannalta keskeistä on, että palkkauskustannusten porrastus ei sisällä tarpeetonta byrokratiaa vaan on automaatio, kun oppisopimuskoulutukseen otetaan alle 30-vuotias vailla toisen asteen ammatillista tutkintoa oleva henkilö.
”Hallitusohjelmaan on kirjattu, että oppisopimusopiskelua halutaan määrällisesti kasvattaa ja palkkatuen käyttöä merkittävästi lisätä. Näihin kahteen hallitusohjelman kirjaukseen voidaan järkevällä ja tehokkaalla tavalla vastata toteuttamalla oppisopimuskoulutuksen palkkauskustannusten porrastus”, huomauttaa Valtonen.