Kilpailukieltosopimuksia koskeva lainsäädäntö muuttuu – yrityksille voi tulla yllättäviä kustannuksia

Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä. Kuva: Kimmo Penttinen.

Työsopimuslakiin on vireillä muutos, jonka mukaan työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuviin kilpailukieltosopimuksiin liittyy jatkossa työnantajalle aina maksuvelvollisuus. Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä muistuttaa yrityksiä varautumaan muutokseen, tai edessä voi olla yllättäviä kustannuksia.

Kilpailukieltosopimuksia koskevaan lainsäädäntöön on vireillä muutoksia, jotka tulisivat voimaan vuoden 2022 alusta alkaen. Muutokset ovat parhaillaan eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Kilpailukieltosopimuksilla tarkoitetaan työsopimuksen ehtoja tai erillisiä sopimuksia, joilla rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä töihin kilpailevalle työantajalle.

Lakimuutoksen mukaan työnantajan on maksettava työntekijälle kilpailukieltoajalta korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta, jos kilpailukieltoaika on korkeintaan kuusi kuukautta. Jos taas ajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettavan korvauksen vastattava 60 prosenttia työntekijän palkasta. Kuten aikaisemminkin, kilpailukiellolle on aina oltava erityisen painava syy.

”Lakimuutoksen tarkoituksena on muun muassa karsia muista kuin erityisen painavista syistä tehtyjä kilpailukieltosopimuksia. Erityisen painavaa syytä arvioitaessa huomiota kiinnitetään työnantajan toiminnan laatuun ja suojan tarpeeseen, joka voi johtua liikesalaisuudesta, työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta tai työntekijän asemasta ja tehtävistä”, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä.

Työnantajalla olisi lakimuutoksen mukaan oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus. Irtisanomisaika olisi minimissään kolmasosa kilpailukieltoajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Jos työntekijä on päättänyt työsopimuksen, irtisanomisoikeutta ei enää ole Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

Kilpailukieltosopimuksilla yhä paikkansa

Keskuskauppakamarin Aalto-Setälä katsoo, että kilpailukieltosopimuksilla on yhä paikkansa suomalaisessa työelämässä.

”Esimerkiksi tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa työskentelevillä sekä työnantajan tarjoamaa erityiskoulutusta saaneilla työntekijöillä suoraan kilpailevaan yritykseen siirtymistä voi olla aiheellista rajoittaa. Jokaisen työsopimuksen vakioehto kilpailukiellon ei tulisi kuitenkaan olla, vaan jokainen tapaus kannattaa harkita erikseen”, Aalto-Setälä sanoo.

Kilpailukieltosopimuksen lisäksi yrityssalaisuuksia, kuten esimerkiksi asiakastietoja tai suojattavissa olevia keksintöjä, voidaan suojella myös salassapitosopimuksella tai työsopimuksen salassapitoehdolla. Yrityssalaisuuden rikkominen ja väärinkäyttö ovat myös rikoslaissa kriminalisoituja.

Yritysten kannattaa olla hereillä tai edestä voi löytää yllättäviä kustannuksia

Uuden säännöksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Siirtymäaika on yksi vuosi, jolloin ennen lain voimaantuloa sovittuun kilpailukieltosopimukseen sovelletaan tällä hetkellä voimassa olevia säännöksiä.

Aalto-Setälä suosittaa vahvasti, että yritykset kävisivät nyt olemassa olevat kilpailukieltosopimukset läpi. Liiketoiminnan kannalta muut kuin tarpeelliset kilpailukieltosopimukset kannattaa irtisanoa lain siirtymäaikana, jonka aikana irtisanomisaikaa ei ole. Mahdollisesti vakioehtona käytössä olevista kilpailukielloista kannattaa luopua.

”Jos nyt ei ole hereillä ja tee tarvittavia korjauksia sopimuksiin, tarpeettomista kilpailukieltosopimuksista voi tulevaisuudessa aiheutua yllättäviä kustannuksia yrityksille”, sanoo Aalto-Setälä.

Keskuskauppakamarin kolme kertaa vuodessa ilmestyvä juridiikkakatsaus kertoo keskeisimmät yritysten toimintaan vaikuttavat uudet säännökset ja sääntelyn muutokset sekä muut ajankohtaiset juridiikkaan liittyvät asiat.

Aalto-Setälä Minna

Minna Aalto-Setälä

Lakimies

+358 44 032 0054

Kategoriat:Lainsäädäntö, Työelämä, Minna Aalto-Setälä