Naisten osuus EU-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvaa kovaa vauhtia, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Nyt jo yli puolessa jäsenmaista naisten osuus hallituksen jäsenistä on yli 30 prosenttia. Johtoryhmätasolla naisten osuuden kasvu ei ole yhtä nopeaa. Toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana nainen on edelleen harvinaisuus. Minna Canthin ja tasa-arvon päivän alla Keskuskauppakamari haluaa muistuttaa, että kiintiödirektiivin voimaantulo ei ole syy lopettaa elinkeinoelämän oma-aloitteista työtä naisjohtajuuden edistämiseksi.
Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomi ja muut Pohjoismaat ovat edelleen kärkisijoilla EU- ja ETA-valtioiden joukossa sekä naisten osuudessa pörssiyhtiöiden hallituksissa että johtoryhmissä. Parhaiten vertailussa menestyvät Islanti, Norja ja parhaana Pohjoismaiden ulkopuolisena maana Ranska. Ruotsi ja Suomi ovat tämän kolmikon jälkeen seuraavina.
Erot eri maiden välillä ovat kaventuneet selvästi erityisesti tarkasteltaessa naisten osuutta hallitusten jäsenistä. Tänä vuonna naisten osuus hallitusten jäsenistä oli ensimmäistä kertaa yli kymmenen prosenttia kaikissa vertailussa mukana olevissa EU-, ETA- ja OECD-maissa. Johtoryhmätasolla erot eri maiden välillä eivät ole kaventuneet yhtä nopeasti.
Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Ville Kajalan mukaan naisten osuuden kasvua on monessa maassa vauhdittanut kiintiölainsäädäntö. Puhtaan itsesääntelyn avulla vertailun kärkisijoille ovat nousseet vain Suomi ja Ruotsi.
”Kiintiölainsäädäntö ei vaikuttaisi edistävän naisjohtajuutta laaja-alaisesti. Naisten suuri osuus hallituksessa ei välttämättä johda naisten suureen osuuteen johtoryhmässä. Suuressa osassa niistä maista, joissa on kiintiölainsäädäntöä, naisten osuus johtoryhmässä on edelleen alhainen”, sanoo Kajala.
Nainen edelleen harvinaisuus pörssiyhtiön toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana
Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksen mukaan nainen on hallituksen puheenjohtajana keskimäärin joka kymmenennessä suomalaisessa pörssiyhtiössä. Vaikka naisten osuus hallituksen jäsenistä on Suomessa verrattain korkea, hallituksen puheenjohtajana on Suomessa hyvin usein mies.
Myös muissa EU- ja ETA-valtioissa nainen on harvinaisuus pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajana.
”EU-maiden suurimmista ja vaihdetuimmista pörssiyhtiöistä nainen on puheenjohtajana keskimäärin 9 prosentissa yhtiöistä. Esimerkiksi Ruotsissa naisten osuus vertailussa olevien pörssiyhtiöiden hallitusten puheenjohtajista on 8 prosenttia ja Norjassa 14 prosenttia”, sanoo Kajala.
Nainen toimitusjohtajana vain yhdeksässä pörssiyhtiössä
Suomessa nainen oli viime vuoden lopussa toimitusjohtajana 9 pörssiyhtiössä. Naisten osuus kaikkien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista on vain 7 prosenttia. Markkina-arvoltaan suurissa yhtiöissä naistoimitusjohtajien osuus oli 13 prosenttia.
Naistoimitusjohtajien määrä pörssiyhtiöissä kohosi 2010-luvun puolivälissä muutamassa vuodessa yhdestä kymmenen tuntumaan, millä tasolla se on pysynyt viimeiset kuusi vuotta. Vuonna 2022 naistoimitusjohtajien määrä laski edellisvuoteen verrattuna yhdellä.
Myös muissa EU- ja ETA-maissa naisten osuus suurimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista on alhainen.
Kiintiölainsäädännön voimaantuloon ei voi tuudittautua
Keskuskauppakamari painottaa, että kiintiödirektiivin voimaantulo ei missään tapauksessa ole syy lopettaa elinkeinoelämän oma-aloitteista työtä naisjohtajuuden edistämiseksi.
”Lakisääteiset hallituskiintiöt saattavat jo tulevina vuosina vaikuttaa siihen, että osa johtoryhmien nykyisistä naisjäsenistä siirtyy hallitusammattilaisiksi ja siten johtoryhmästä poistuvien naisten määrä kasvaa. Näin vaikuttaisi käyneen esimerkiksi Alankomaissa äskettäin voimaan tulleen kiintiölainsäädännön yhteydessä”, sanoo Kajala
”Yritysten rekrytointiprosesseihin sekä naisten urapolkuihin johtajina tulee kiinnittää huomiota, jotta osaajapooli ja monimuotoisuus olisi jatkossakin riittävä niin hallitus-, johtoryhmä- kuin liiketoimintajohtotasolla. Kiintiödirektiivin implementoinnin myötä naisia todennäköisesti poistuu johtoryhmistä, jolloin naisten osuuden säilyminen johtoryhmätasolla edes ennallaan edellyttäisi sitä, että naisten osuus uusista johtoryhmänimityksistä kasvaisi selvästi nykyisestä”, sanoo Kajala.
Katsaus kattaa kaikki 12.12.2022 Helsingin Pörssissä listatut suomalaiset yhtiöt. Yhteensä tarkasteltuja yhtiöitä oli 131. Näistä large cap -yhtiöitä oli 32, mid cap -yhtiöitä 48 ja small cap -yhtiöitä 51. Tiedot on kerätty pörssiyhtiöiden verkkosivuilta touko-kesäkuussa 2022 ja päivitetty joulukuussa 2022.
Keskuskauppakamari on edistänyt naisjohtajuutta pitkään ja menestyksekkäästi itsesääntelyn keinoin. Keskuskauppakamari on vuodesta 2012 lähtien järjestänyt Naisjohtajien mentorointiohjelmaa, johon on osallistunut jo yli 300 naisjohtajaa.
