Työeläkkeisiin tulossa vuoden alussa 6,8 prosentin jättikorotus

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Villiksi kiihtyneen inflaation myötä syntyy erikoinen tilanne, jossa muodostuu erittäin vahva taloudellinen kannustin aikaistaa eläkkeelle jäämistä jo kuluvan vuoden puolelle. Indeksikorotuksen seurauksena työeläkkeet nousevat ensi vuoden alussa jopa 6,8 prosenttia ja euromääräisesti nousu on lähes 115 euroa kuukaudessa. Korotus koskee yli 1,5 miljoonaa työeläkkeen saajaa ja sen vaikutukset ovat merkittävät myös julkisen talouden kannalta, sillä korotus nostaa vuosittaista työeläkemenoa yli 2 miljardilla eurolla. Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan eläkesuunnitelmat kannattaa miettiä nyt tarkkaan ja pikaisesti, jos mielii päästä käsiksi inflaation synnyttämään jättikorotukseen.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen inflaatio kiihtyi jälleen syyskuussa. Kuluttajahinnat nousivat 8,1 prosenttia suhteessa viime vuoteen. Elokuussa inflaatio oli 7,6 prosenttia, eli hintojen nousu vauhdittui tuntuvasti.

Tilastokeskus julkisti tänään myös tiedon palkansaajien ansiokehityksestä vuoden 2022 kolmannelta neljännekseltä. Palkat nousivat keskimäärin 2,7 prosenttia. Kohtalaisesta nimellispalkkojen noususta huolimatta palkansaajien ostovoima supistuu juuri nyt poikkeuksellisen kovaa tahtia hintojen rajun kallistumisen seurauksena.

Aamun inflaatio- ja palkkatilastoihin kohdistuu erityistä mielenkiintoa Suomen työeläkejärjestelmän kannalta, koska niiden avulla voidaan laskea ensi vuoden alussa työeläkkeisiin tehtävät indeksikorotukset.

”Vuosittainen indeksikorotus koskee yli 1,5 miljoonaa työeläkkeen saajaa ja vaikuttaa suoraan heidän kuukausittaiseen tulotasoonsa. Korotus on merkittävä myös julkisen talouden näkökulmasta, koska vuoden alussa edessä oleva poikkeuksellisen iso indeksikorotus tulee nostamaan vuosittaista työeläkemenoa yli 2 miljardilla eurolla”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Maksussa olevat työeläkkeet nousevat ensi vuoden alussa indeksikorotuksen seurauksena 6,8 prosenttia. Keskimääräisessä työeläkkeessä nousu tulee olemaan euromääräisesti poikkeuksellisen korkea eli lähes 115 euroa kuukaudessa.

”Muhkean korotuksen selityskin on selvä, eli villiksi kiihtynyt inflaatiovauhti. Sinänsä iso euromääräinen korotus ei kerro eläkkeiden ostovoiman kasvusta, vaan ainoastaan sen pysymisestä ennallaan. Tilanne silti selvästi parempi kuin valtaosalla palkansaajista”, sanoo Appelqvist.

Eläkkeelle jäämistä kannattaa suunnitella tarkkaan

Appelqvistin mukaan aamun inflaatio- ja palkkatilastoja kannattaa tutkia tarkkaan, mikäli suunnittelee tällä hetkellä eläkkeelle jäämistä.

”Tänä syksynä ollaan poikkeuksellisen inflaation takia erikoisessa tilanteessa, jossa syntyy erittäin vahva taloudellinen kannustin aikaistaa eläkkeelle jäämistä jo kuluvan vuoden puolelle. Sillä tavalla pystyy turvaamaan itselleen vuoden vaihteessa eläkeläisille tulevan historiallisen suuren indeksikorotuksen, joka perustuu korkeaan inflaatioon. Myöhemmin korotusta ei ole enää mahdollista saada”, sanoo Appelqvist.

Kiihtyneen inflaation vaikutus eläkkeelle jäämisen ajankohdan otollisuuteen on ollut viime aikoina jonkin verran esillä julkisessa keskustelussa.

”Epäilen silti, että suuri osa niistäkään ihmisistä, joille asia on ajankohtainen, ei ole erityisen selkeästi käsittänyt, kuinka isosta asiasta on kyse. Jos eläkkeelle jääminen on omalla kohdalla ajankohtaista lähikuukausina, kannattaa oikeaa ajankohtaa ryhtyä pohtimaan todella pikaisesti. Vielä ehtii halutessaan jäämään eläkkeelle joulukuussa, mutta pian se ei enää ole mahdollista ja silloin on myöhäistä katua”, sanoo Appelqvist.

Indeksoinnin synnyttämä ero keskimääräisessä uudessa alkavassa eläkkeessä on karkeasti arvioiden 14 000 euron luokkaa koko eläkeajalta laskettuna hieman laskentatavasta ja tehdyistä oletuksista riippuen. Kuukausitasolla euromääräinen ero on noin 57 euroa uusissa alkavissa vanhuuseläkkeissä.

”Harva pohtii tekniseltä tuntuvaa indeksiasiaa, mutta sen vaikutus on huomattava. Ehkä oleellisinta on ymmärtää, että ero eläkkeen suuruudessa kertautuu, koska se koskee jokaista kuukausittain maksettavaa eläkettä koko loppuelämän ajan. Koko eläkeajalta syntyy pienistä puroista jo huomattava summa, joka vastaa nykyarvoltaan tyypillisessä uudessa alkavassa vanhuuseläkkeessä karkeasti arvioiden pienikokoista uutta henkilöautoa tai 4–5 kuukauden palkkaa”, sanoo Appelqvist.

Yksilötasolla rahasumma riippuu omasta karttuneesta eläkkeestä ja eläkeajan pituudesta. Mitä vanhemmaksi elää, sitä useampia kuukausieläkkeitä ehtii saamaan. Erityisesti keskimääräistä suuremmissa eläkkeissä nousee tammikuussa eläkkeelle jäävän euromääräinen tappio jopa kymmeniin tuhansiin euroihin koko eläkeajalta, jos terveys säilyy hyvänä. Keskipalkkaisen palkansaajan täytyy työskennellä useita kuukausia ensi vuoden puolella, jotta uuden eläkekarttuman myötä eläketaso nousisi yhtä suureksi kuin joulukuussa eläkkeelle jäävällä.

”Jokainen tekee totta kai omat valintansa itse. Voi tuntua luontevalta jäädä eläkkeelle vuoden alusta, mutta oma suorasanainen neuvoni olisi ehdottomasti välttää tällä kertaa tammikuuta tai yleisemminkin ensi vuoden alkupuolta eläkkeelle jäämisen ajankohtana, ellei siihen ole erinomaisen hyvää syytä. Taloudelliset kannustimet aikaistaa eläkkeelle jäämistä joulukuulle ovat vahvat” sanoo Appelvist.

Appelqvistin mukaan toinen vaihtoehto on unohtaa eläkesuunnitelmat tässä vaiheessa kokonaan ja lykätä eläkkeelle jäämistä huomattavasti pidemmälle.

”Julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta työurien pidentäminen on toki aina mainio tavoite, jota on helppo kannattaa. Tammikuussa eläkkeelle jäämisessä ei ole kuitenkaan mitään järkeä ainakaan oman eläkeaikaisen toimeentulon näkökulmasta”, sanoo Appelqvist.


Jukka Appelqvist

Pääekonomisti

+358 44 263 1051

Kategoriat:Talous, Jukka Appelqvist